Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista

Tuomo Jantunen ke 16. toukokuuta 2018 09.00.00

Kiilopää on merkinnyt Suomen Ladulle keskuksen perustamisesta alkaen kansalaisten kouluttamista tunturihiihtoon, vaeltajien ohjaamista ja myös kurssien järjestämistä lukuisissa eri lajeissa. Niinpä alkuvaiheessa jopa keskuksen nimi oli Kiilopään Koulutuskeskus, ja suomalaisia kutsuttiin talvella tunturihiihto- ja kesäisin vaelluskursseille. Ohjelmassa oli hiihtotekniikan opetusta tunturissa, varusteiden valintaa, ensiapukoulutusta ja tulilla yöpymistä.

50 vuotta sitten Kiilopään koulutussuunnitelma käsitti koululaisten hiihtokursseja, aikuisten hiihtokursseja, vaellusvarusteiden kokeiluleirejä, kursseja tunturisuunnistuksessa ja lukuisia tunturivaelluksia. Jäsenistölle suunnatussa markkinoinnissa todettiin, että ”Kiilopään Koulutuskeskuksen varsinainen toiminta – tunturi- ja eräretkeilyyn kohdistuva koulutustoiminta - pääsee alkavalla kaudella tehokkaaseen käyntiin…” Siis alkuvaiheessa puhuttiin aina kursseista.

Vähitellen Kiilopään ohjelma muuttui enemmän nauttimisen suuntaan: ”Aurinkoiset kelit ja hyvät hanget kutsuvat… Koe mukava latuhenki…. Hiihdellään yhdessä… Sauna ja iltaohjelma rentouttaa…” Toki Koilliskairaan suuntautuvia tunturivaelluksiakin oli, ja niitä oli 1970-luvulla montaa eri tasoa, ja ne saivat tähtiluokituksen: * = vasta-alkajille, ** = vähän retkeilleille, mutta hyväkuntoisille, *** = retkeilykokemusta omaaville ja hyväkuntoisille, **** = kovaa kuntoa vaativat vaellukset.

Kiilopään kehittämisen ja lomaviikkojen mielenkiintoisen ohjelman lisäksi haluttiin nostaa vaeltajien määrää UK-kansallispuiston reiteillä: sekä helpommilla varaustupa- että vaativimmilla telttavaelluksilla. Markkinoinnista ja oppaiden koulutuksesta huolimatta vaeltajien määrät eivät kasvaneet. Niinpä syntyi ajatus, että meidän pitää palata juurillemme ja ottaa koulutus uudestaan vahvasti mukaan. Kouluttajaveteraani ja Suomen Ladun hallituksen jäsen Veikko Stark sen keksi ja esitti: ” Ryhdytään puhumaan Tunturivaeltajien kursseista.” Hän muokkasi ensiksi Kiilopäältä Sokostille suuntautuvaa vaellusohjelmaa ja asetti vaatimukset I kurssille.

Vuoden 1985 lomaliitteessä todettiin tästä perustason kurssista: ”Kurssilla annetaan perustiedot mm. retkeilyvarusteista, muonista, niiden pakkaamisesta ja kuljettamisesta, suunnistamisesta, vaeltamisen perusteista, ensiavusta ja jokamiehenoikeuksista. Kurssi on tarkoitettu vasta-alkajille.” Niinpä Kiilopäällä vietettiin aluksi kaksi vuorokautta yhteismajoituksessa eli varaustupa-simulaattorissa asuen ja samalla harjoitellen alkavaa vaellusta. Kaikki ruuat saatiin vaellusta varten Kiilopäältä. Näitä vaelluksia varten koulutettiin oppaita Veikon ja Aapo Paavilaisen johdolla. Tämähän oli jo aikaisempien vaellusten uutta paketointia sen ajanhengen mukaisesti. Ja se tepsi.

Sitten lähdettiin viiden vuorokauden varaustupavaellukselle. Kurssi päättyi Kiilopäälle, jossa vietettiin päätösjuhlat ja saunottiin ja annettiin vetäjälle palautteet. Jo ensimmäisenä vuonna järjestettiin viisi I tason vaellusta, jotka kaikki täyttyivät. Seuraavina vuosina tarvittiin sitten ”Jatkotason kursseja eli Tunturivaeltajien kurssi II:a”, jolloin majoituttiin teltoissa ja suoritettiin pitempiä päivämatkoja. Tämän lisäksi pari vuotta myöhemmin alettiin järjestää ”Taitotason kursseja eli Tunturivaeltajan kurssi III:a” sekä useita erikoisvaelluksia uusiin maisemiin.

Tunturivaelluskurssien jälkeen oli sitten hyvät perusteet osallistua Suomen Ladun opaskursseille.

 




Tuomo Jantunen

Tunturivaelluskurssien jälkeen oli sitten hyvät perusteet osallistua Suomen Ladun opaskursseille.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Koulutusta tarvitaan edelleen!

Tunturivaeltajien kursseilla olisi edelleen kysyntää Saariselän maisemissa.

- 16.05.2018

Arkisto

  • heinäkuu >

  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina