Juhannusyö on täynnä taikaa

Tuomo Jantunen ke 20. kesäkuuta 2018 08.57.00

”Paistattele päivää illasta aamuun. Kiilopään juhannus on täynnä taikaa.” Näin mainostettiin yöttömän yön juhlaa suomalaisille 40 vuotta sitten. Tavoitteena oli saada Suomen Ladun jäseniä nauttimaan Lapin luonnosta ja monipuolisesta ohjelmasta samaan tapaan kuin aikoinaan Etelä-Lappiin saatiin keskiyön auringon ihailijoita. 1960-luvulla meidän perheemmekin nousi junaan ja matkusti katsomaan tätä ihmettä telttaretkellä Aavasaksalle, joka on eteläisin paikka kokea aito yötön yö. Kiilopään perhejuhannus tuli koettua 1980-luvulla.

Juhannuksen markkinointi ei kuitenkaan tuonut paljon matkailijoita Kiilopäälle. Ohjelmaa oli siis kehitettävä ja siihen oli lisättävä samoja vetonauloja kuin on muillakin sen ajan juhannusjuhlilla. Suomen Ladun hallitus asetti seuraavan tavoitteen vuoden 1985 juhannuksen jälkeen: ”Tavoitteena on yhdistää kesän suureen juhlaan Suomen Lapin kaunis maisema ja luontoon sopiva erähenkinen ohjelma: musiikkia, leikkimielistä kisailua ja juhannustulet.” Niinpä jo heti vuonna 1986 esiteltiin laaja ohjelmisto hölkkätapahtumineen, orkestereineen, kansanjuhlineen ja tietysti suuren juhannuskokon sytyttäminen keskiyöllä.

Hölkkä oli 16 km:n juoksu Kaunispäältä Kiilopäälle. Tämän ”nulkan” hölkkäsarjan edessä jolkotteli  verkkaisesti vetoporo ”Jussa”, jonka ohittaminen ei ollut missään tapauksessa suotavaa. Nulkan jälkeen alkoi Eräkeskuksen pihassa kansanmusiikki-, laulu-, joiku- ja soittokavalkadi. Ja tietysti kisailtiin suopunginheitossa, ilmakivääriammunnassa ja lettujen paistossa. Sitten klo 20.00 alkoi varsinainen juhannuksen vastaanotto, jonka aikana soitti salissa humppaorkesteri Zeroset ja ulkolavalla nuorison suosikkibändi Sani. Kokon sytyttämisen aikaan kuultiin joikaamista Kiilopään huipulta ja laskovarjohyppääjien piti laskeutua pihaan. Eivät laskeutuneet…

Tämä suuren ”urheilujuhlan” käynnistäminen innosti Kiilopäätä jatkamaan seuraavana vuonna, jolloin tapahtumaa mainostettiin jo Pohjois-Lapin suurimmaksi juhannusjuhlaksi. Tavoitteena oli yltää 1 000 hengen saamiseksi mukaan. Sitä varten tarvittiin paljon järjestelyjä ja talkoovoimaa. Onneksi oli aktiivinen Sodankylän Ladun porukka puheenjohtajansa Paula Nikulan johdolla.

Parkkipaikalta poistettiin kaikki autot ja siihen pystytettiin suuri tapahtumateltta. Muutenhan kaikki olisi käynyt hyvin, mutta teltan vino asfalttipohja piti saada tasaiseksi ja tanssiin soveltuvaksi. Investointina se oli melkoinen. Kun parkkipaikka tyhjennettiin autoista, oli suuri työ ohjata saapuvat kulkuneuvot teiden varsille. Suurin kuluerä oli kuitenkin tasokkaan ohjelman saaminen telttaan ja ulkotiloihin. Siinä tulivat avuksi laulaja Tarja Ylitalo sekä kaksi orkesteria. Olihan ohjelma luvattu jatkuvan klo 04.00 saakka. Pääsymaksu alueelle oli 45 mk.

Juhannusjuhlien suosio kasvoi niin, että vuonna 1991 paikalla oli jo 2 000 henkeä. Kyseessä oli Kiilopään kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma.  

Esiintyjiksi saatiin silloin ensi kertaan jo hyvin tunnettu lappilainen orkesteri Souvarit, joka sitten veti väkeä seuraavanakin juhannuksena. Tarja Ylitalo jatkoi Kiilopään juhannustaiteilijana kaikkiaan kuutena juhannuksena. Välillä mukana oli suosittu Lea Laven. Paikalla oli kolme orkesteria ja tapahtumia riitti kahteen telttaan ja aina aamuun saakka. Pääsymaksu oli vuonna 1990 kohonnut 100 markkaan.

Mutta mitä puuttui verrattuna ensimmäisiin juhliin? Ainakin nulkkakisa, suopunginheitto ja ilmakivääriammunnat. Oli keskitytty ”olennaiseen juhannusohjelmaan”. Tietysti oluttelttakin piti olla. Ja juhannuskokko loimusi entistä suurempana. Poro ei juossut hölkkääjien edessä, vaan se paistettiin vartaassa.

Juhlia jatkettiin vielä vuoteen 1993 saakka, jolloin tavoiteltiin 3 000 hengen tapahtumaa kaksipäiväisissä juhlissa. Silloin alueella esiintyi Tarja Ylitalon lisäksi Channel Four. Tuohon yleisötavoitteeseen ei kuitenkaan päästy. Kun sitten heti juhannuksen jälkeen kerättiin alueelta autokuormallinen tyhjiä pulloja ja siivottiin maasto ennen ”normaalia tunturielämää”, päätettiin luopua juhannusjuhlien järjestämisestä. Lähes kymmenen vuotta tapahtumaa oli kehitetty, mutta koko ajan oli jouduttu entistä kauemmaksi hallituksen vuonna 1985 määrittämästä visiosta.

Niinpä nyt jo 25 vuoden ajan on juhannuksena nautittu Kiilopään huipulla yöttömän yön auringosta ja hienosta tunturimaisemasta ilman hirveää menoa ja meininkiä.

 




Tuomo Jantunen

”Paistattele päivää illasta aamuun. Kiilopään juhannus on täynnä taikaa.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

jjuhannus 2018

Laittakaa nettiin onko kokkoa ja mihin aikaan

- 22.06.2018

Lasten kanssa juhannusta juhlimaan

Hieno muisto on Kiilopäältä, kun vietimme juhannusta lasten ja muiden perheiden kanssa 1980-luvun alussa. Lettuja ja kalaa paistoimme nuotiolla, aurinkoa katselimme ja tunturissa patikoimme. Koko perhe tykkäsi.

- 20.06.2018

Lappia kokemaan

Juhlat ilman suurta meininki ovat parhaat. Ken on lapista ja yöttömästäyöstä kiinnostunut menee lappiin maisemien, rauhan. tunnelman vuoksi ei esiintyjien ja juhlamenojen vuoksi.

- 20.06.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina