Vanha vaellusreitti

Tuomo Jantunen ke 13. kesäkuuta 2018 09.00.00

Suomessa on muutamia tunnettuja ja käytössä olevia vaellusreittejä. Sellaisia ovat esim. Karhun Kierros Kuusamossa, Hetta-Pallas-Ylläs -reitti Länsi-Lapissa ja Sata-Hämeen reitit. Ehdottomasti samaan sarjaan kuuluu Ruijan Polku, joka vieläpä poikkeaa edellä mainituista siinä, että sillä on vuosisataiset perinteet.

Vasta noin sata vuotta sitten rakennettiin maantie Sodankylästä Ivaloon (1913). Sitä ennen liikkuminen sujui veneillä vesistöjä myöten ja kävellen merkittyjä polkuja seuraten. Silloin porot toimivat kantojuhtina. Talvella kuljettiin sekä hiihtäen että porojen vetämillä ahkioilla. Tällöin käytettiin Kiilopään aluetta sivuavaa Ruijan reittiä, mikä lähtee Rovaniemeltä ja jopa Pohjanlahdelta. Se kulkee Luirojoen, Sompiojärven ja Ivalon kautta Norjaan Ruijan rannikolle. Se toimi pakolaisreittinä jo 1600-, 1700- ja 1800-luvuilla, kun katovuosien ja Suuren Pohjan sodan pakolaiset vaelsivat tätä reittiä pohjoiseen paremman toimeentulon toivossa.  Kalastajat, voikauppiaat, siirtolaiset kuin kansantieteilijätkin olivat tämän reitin käyttäjiä vuosisatojen ajan.

Ruijan  reitillä kohtaa niin menneisyyden kuin nykyisyyden. Ensimmäinen kirjoihin merkitty vaellus tehtiin jo vuonna 1589. Tuon kulkureitin eteläiset osat Rovaniemen – Sodankylän – Vuotson alueilla ovat kadonneet. Väylä Sompiojärven pohjoispäästä yli Nattastunturien ja edelleen Kopsusjärven kautta kohti Kiilopäätä ja edelleen kohti Ivaloa on kuljettavissa tänäkin päivänä. Nykyisiä käyttäjiä ovat retkeilijät, jotka haluavat seurata aikaisempien kulkijoiden jälkiä.

Vakiintuneita kulkureittejä merkittiin puihin veistetyillä pilkoilla, puutolpilla ja päällekkäin asetetuilla kivillä. Näiden merkintöjen ylläpidosta vastasivat paikalliset asukkaat sekä tietysti reittien kulkijat. Edelleen vanhoista männyistä löytyy merkintöjä, nimikirjaimia ja kaiverruksia, jotka ovat jopa satojen vuosien ikäisiä. Myös ikivanhoja pitkospuiden jäänteitä on näkyvillä soiden ylityskohdissa sekä jonkun yöpymispaikan raunioita.

Tästä reitistä ja sen kulkijoista löytyy paljon kirjallisuutta. Mm. Samuli Paulaharjun kirja ”Ruijan suomalaisia” (1928) on suositeltava lukuelämys Ruijan polun vaeltajille. Luontotoimittaja Jouni Laaksonen laati Latu ja Polku -lehteen 6/2012 erinomaisen artikkelin polun vaiheista ja nykytilanteesta.

Tällainen vanha kulkureitti ei kuitenkaan säily, ellei sitä hoideta ja koko ajan kunnosteta. Polku ei myöskään kiinnosta, ellei sitä markkinoida ja käytetä. Miten Ruijan polkua on ”avattu” viime vuosikymmenten aikana?

Tärkeän avauksen teki sodankyläläinen Sompio-seura, kun se ryhtyi kunnostamaan ja viitoittamaan polkua 1970-luvulla. Suomen Latu tuli hankkeeseen mukaan ja alkoi järjestää kalastus- ja retkeilyreissuja Vuotsosta Mutenian kautta Akmeelin kodalle ja sieltä patikoiden Kiilopäälle. Vuonna 1976 vaellusten oppaina toimivat mm. Heikki Melamies ja Leevi Mecklin sekä valokuvaajana Erkki J. Tolvanen.

Kirjailija Seppo J. Partanen kertoi 2000-luvun alussa hankkeesta yhteistyössä Metsähallituksen ja UK-kansallispuiston kanssa: ”Meitä on kolme miestä etsimässä kadonnutta nuoruuttaan ja Saariselän menneisyyttä – ikivanhan Ruijan polun merkkejä. Kaikki meistä junan tuomia… Saariselällä retkeilijöitä palvellut Luppo-Matti Toivola, kullankaivaja ja kiviasiantuntija Lasse Kock ja minä, ties monennenko kertaa meno-paluulipun puoliksi käyttäneenä.” Seppo on kertonut teoksissaan hyvinkin yksityiskohtaisesti reitistä. Luppo-Matti paikansi reitin kulkua Laanilasta pohjoiseen ja hoiti reitin kunnostamista sekä uudelleen merkintää Vuotson suuntaan.

Ruijan polun vaelluksia on jatkettu vuosittain. Mm. vuonna 2002- 2005 niitä kutsuttiin ”minivaelluksiksi tarunhohtoisella Ruijan polulla Sompiojärveltä Kiilopäälle”.

Mutta mikä onkaan kaikkein suosituin käyntikohde Ruijan vaellusreitillä? Onko se Nattaset, Akmeelin kota, Lokka, Kopsusjärvi tai kenties Pielpajärvi?  Ei, kyllä se on Sivakkaojan laavu, johon on helppo piipahtaa Kakslauttasen tieltä tai Tievatuvalta (2 km) tai Kiilopäältä (3 km) päiväkahville tai yöpymään tulilla. Siinä se Ruijan polku kulkee laavun vierestä ja ylittää kirkkaan ja vuolaan Kiilo-ojan parinkymmenen metrin päässä. Siinä tapaa tavallisesti muita päiväretkeläisiä tai ainakin kuukkelipariskunnan hakemassa leivänmurusia.

 




Tuomo Jantunen

Myös ikivanhoja pitkospuiden jäänteitä on näkyvillä soiden ylityskohdissa sekä jonkun yöpymispaikan raunioita.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Reitin valinnassa mallisuoritus

Kun reittiä patikoi, tulee ihailleeksi reitinvalintaa: esi-isämme ovat kulkeneet mahdollisimman suojaisia ja hyväpohjaisia reittejä.

- 15.06.2018

Näin kuljettiin

Kiilopään tieltä lähdettiin etsimään vanhan Ruijan polun merkkejä puissa, kivissä ja maassa. Rintamassa edettiin pohjoiseen Laanilaa kohti. Merkki jos löytyi Luppo tallensi koordinaatit ja näin se löytyi. Seppo J

- 13.06.2018

Sivakkaojalla

Pikku korjaus: Sivakkaojan laavun vieressä virtaa Sivakkaoja eikä Kiilo-oja. TJ.

- 13.06.2018

VANHA VAELLUSREITTI

TYKKÄÄN LUKEA NÄITÄ JUTTUJA, KIITOS..

- 13.06.2018

Arkisto

  • syyskuu >

  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina