Kiilopää ilman itikoita?

Tuomo Jantunen ke 4. heinäkuuta 2018 09.00.00

Lapin matkailuväki on tehnyt hartiavoimin töitä kautta aikojen, jotta tunturikohteisiin saataisiin väkeä myös kesäaikoina. Suurimmat turistijoukot ovat olleet kauttakulkumatkalla Nordkappiin. Mutta nämä kulkijat ovat pysyneet visusti sisätiloissa sen yhden yöseudun esim. Kiilopäällä majoittuessaan. Suurimpana esteenä kesämatkailussa ovat aina olleet itikat, polttiaiset, paarmat ja mäkärät. Vast´ikään Suomen Luonto -lehti kysyi: ”Ovatko sääsket Lapin kirous?”

Räkkä on aika, jolloin erilaisia itikoita on ilmassa massoittain. Niitä voi olla Lapin pusikoissa, soilla ja jokien varsilla juhannuksen aikoihin ja siitä kuukauden ajan suuria määriä. Räkän katsotaan johtuvan Lapin kesän valoisuudesta ja kosteudesta. Lapin hyttyset ehtivät kehittyä rauhassa sulamis- ja sadevesilammikoissa. Kun Lapin kesä on lyhyt, niin kaikki hyönteiset tulevat kulkijoiden vaivaksi lähes samaan aikaan. Hyttysistä on kuitenkin myös paljon hyötyä. Ne ovat lintujen herkkua, joten linnut saavat ruokittua nälkäisiä poikasia helpommin. Siksipä linnut matkaavat Lappiin…

Vaeltajien vaivana itikat ovat Lapissa ja muuallakin. Kun itikoiden karkottamista käsiteltiin 50 vuotta sitten Latu ja Polku -lehdessä, niin lähtökohtana oli se, että ”meidän harrastuksemme ovat lähes aina ponnistelua ja vaivannäköä… mutta mehän kestämme nuo rasitukset ja nautimme niistä – ainakin jälkeenpäin… Tällaisia vaivoja ovat Lapin itikat, mutta niistä voi päästä eroon käyttämällä aikamme keksintöjä”. Tällainen keksintö tuli markkinoille 1960-luvulla. Siispä kauppaan ostamaan pyretiiniä, jonka avulla saavutetaan yörauha. Asiaa perusteltiin vielä sillä, että ”nuotio torjuu hyönteisiä jossakin määrin, mutta yörauhan vuoksi on syytä turvautua teknisempiin apukeinoihin.”  

Kiilopään ensimmäisellä johtajalla Aarno ”Aslak” Peltosella oli kuitenkin omat keinonsa Kiilopäällä jo silloin vuonna 1965 ilman pyretiiniä. Tärkeintä oli se, että räkän aikana (1,5 kk) hän ei koskaan vienyt porukkaa Kiilo-ojan ja tiheän metsän suuntaan vaan tuntureille, jossa tuuli. Oppinsa hän oli saanut poroilta, jotka siirtyivät suurina tokkina korkeille tuntureille sääskiaikoina. Porojen siirtymisestä oli myös suuri apu poromiehille, joiden oli helppoa saada sitten porot vasanmerkintään. Toinen tärkeä ohje oli se, että kun on paljon hyödyllistä tekemistä kuten ruuantekoa, kalastusta tai lakkojen poimintaa, niin hyttysiä ei huomaa. Tunnuslauseeksi tuli silloin: ”Hyttynen ei haittaa, kun matkaa taittaa.” Kolmas tärkeä keino oli se, että sääskihuppuja piti olla etelän turisteja varten ja vasta myöhemmin tulivat offit ja muut karkottimet. Toki myös muita pahanhajuisia mönjiä käytettiin. Sellainen oli mm. pikiöljy.

Monena kesänä Kiilopäällä ei ole lainkaan ollut itikoita eikä mäkäriä. Syynä on ollut kylmä ja tuulinen sää tai sääskien toukkien talvehtiminen ei ole onnistunut. Silloin on ollut houkutus kertoa, että ”Kiilopäällä ei ole lainkaan hyttysiä, koska se sijaitsee puurajan yläpuolella”. Sitten seuraavana kesänä on sattunutkin olemaan lämmintä, kosteaa ja tuuletonta. Ja autosta noustessa ulkomaan turisti tapaa valtaisan sääskiparven. Siinä tarvitaan paljon uusia selityksiä ja nopeita estokeinoja.

Aslakin maukas juttu tähän lopuksi: ”Tapasin tässä poromiehen, jolta kysyin, mitä hän tekee, kun on räkkäaika? … No minähän tulen silloin ravintolaan. Miksikö? No kaikilla sääskillä on tänne porttikielto.”

 




Tuomo Jantunen

”Ovatko sääsket Lapin kirous?”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • syyskuu >

  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina