Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon

Tuomo Jantunen ke 25. heinäkuuta 2018 09.00.00

Keskuksen perustaminen Kiilopään ja Ahopään tuntureiden väliin tapahtui 55 vuotta sitten. Tavoitteena oli saada toisaalta hyvä lähtöpiste Saariselän tunturivaelluksille ja toisaalta perustaa koulutuskeskus edistämään ja opettamaan tunturihiihtoa ja -vaellusta. Silloin ohjaaminen ja koulutus oli jokapäiväistä. Kiilopään isä Immu Sorjonen totesi, että 4-tien varrelta on liian pitkä ja tylsä matka tunturiin: ”Tarvitaan keskus, joka toimii keskellä houkuttelevia tuntureita ja joka toimii siten luonnollisena porttina Saariselän parhaille tuntureille.” Rakennettiin tie ja perustettiin Kiilopään Koulutuskeskus. Maa vuokrattiin Metsähallitukselta.

Tästä alkaen portti-nimitystä on käytetty Kiilopäästä. Se on ollut hyvä markkinointikeino vaeltajien suuntaan ja myös lomaviikkojen osanottajille. Symbolinen portti-nimi sai vuonna 2000 oikean - rakennetun kansallispuiston portin, jonka kautta kulkee vuosittain yli 100 000 retkeilijää ja matkailijaa. Siitä lähdetään pitkille – yli viikon kestäville vaelluksille tai pistäydytään läheisen tunturin eli Kiilopään huipulla (546 m) parin tunnin kävelyllä. Tutkimusten mukaan suurin osa UK-kansallispuiston vaeltajista käyttää lähtö- ja paluupisteenä Kiilopäätä.

Vuonna 2000 Suomen Latu vastasi kahden kansallispuiston portin rakentamisesta. Toinen tehtiin Kilimanjaron kansallispuistoon Marangun kylään ja toinen portti UK-kansallispuiston reunalle Kiilopäällä. Molempien porttien aloitteet ja suunnitelmat olivat lähtöisin Suomen Ladusta ja molemmissa paikoissa rakentajina toimivat kansallispuistojen ammattirakentajat. Porttien suunnittelijana toimi Kiilopään ”oma” arkkitehti Risto Vuolle-Apiala ja Kiilopäällä rakennuttajana kansallispuisto yhteistyössä Lapin Ympäristökeskuksen kanssa. Suunnittelijan toiveena oli se, että portin molemmat ulkoseinät päällystetään turpeilla samaan tapaan kuin turvekammien katot. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Ruska-aikaan tapahtui Kiilopään portin vihkiäistilaisuus. Paikalla olivat molempien kuntien eli Inarin ja Sodankylän kunnanjohtajat Reijo Timperi ja Martti Pura sekä emeritus maaherra Asko Oinas. Monia hienoja muistoja oli herroilla kerrottavana nauhan leikkauksen yhteydessä – mm. presidentti Urho Kekkosen hiihtoretkistä Lapissa. Tämän avauksen jälkeen voitiin sanoa, että Kiilopää sijaitsee sananmukaisesti portilla UK-kansallispuistoon.

Portin sisällä ja suojassa on useita tietotauluja sekä karttoja kansallispuistosta. Niitä on pidetty ajan tasalla vuosittain. Portilla on vielä helppo tarkistaa aikomansa kulkureitti ja katsoa matkojen pituudet eri tunturikohteisiin. Portin vieressä on myös puntari, jolla jokainen mittaa selässä kuljettamansa rinkan painon lähdettäessä ja palatessakin.

Portin syntyaikaan oli toinenkin mittava reittiprojekti. Silloin tapahtui huipulle johtavan polun kunnostaminen. Tämän työn jälkeen pääsi sulan maan aikaan kulkemaan Kiilopään huipulle pitkoksia ja portaita myöten: 300 metriä pitkoksia ja lähes 600 porrasta. Niiden uusiminen ja kunnostaminen olisi nyt tarpeen.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

”Tarvitaan keskus, joka toimii keskellä houkuttelevia tuntureita ja joka toimii siten luonnollisena porttina Saariselän parhaille tuntureille.”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina