Ehdottomasti Jäämerelle!

Tuomo Jantunen ke 8. elokuuta 2018 09.00.00

Kiilopää on toiminut monilla vaeltajilla perusleirinä ja kokoontumispaikkana heidän pyrkiessään Jäämerelle. Siellä on ollut hyvä tarkistaa reitit ja vaellusvarusteet ja tutustua kanssavaeltajiin ennen liikkeelle lähtöä. Näin on tapahtunut jalkaisin, pyörällä, maastopyörällä, hiihtäen ja lumikengin tehdyillä vaelluksilla. Tunturikeskus on toisaalta ollut myös viimeisen etapin tärkeä levähdyspiste. Näin on tapahtunut mm. joillakin pitkillä hiihtovaelluksilla ja moottorikelkkasafareilla.

Kesäkuun puolivälissä kerroin Ruijan Polusta, joka on ollut reittinä Jäämerelle jo yli 400 vuoden ajan. Silloin 1600-luvulla kuljettiin kesällä patikoiden ja talvella porotokassa. Historiaa on muisteltu myös Kveeni-hiihdon yhteydessä, kun kolbmalaiset Martti Polvinen, Väinö Martikainen, Reijo Rajala ja Kari Roivio hiihtivät 620 km ahkioitaan vetäen Kemijärveltä Jäämerelle itärajan tuntumassa vuonna 1988. Tunturiladun viesti pohjoisen alueen maaherra Anders Aunelle oli: ”Pysyköön Lapin luonto puhtaana ja sen löytämistä estävät rajat, aidat ja säännöt matalina. Mutta olkoon vastuullisuus siellä liikuttaessa jokaisen mielessä.”

Mielenkiintoisia Jäämeren kulkijoita on käynyt Kiilopäällä ja viipynyt siellä pienen tovin ennen matkaa eteenpäin. Sirpa Seppänen muisteli kaverinsa kanssa tehtyä patikointiaan ja Jäämeren saavuttamista kesällä 1991: ”Värtsärissä rajan yli… Oli löytöretkeilymäinen tunnelma, kun Jäämeri ilmestyi yllättäen eteemme.” Patikoinnit nuorisoryhmän kanssa jatkuivat… Myös ranskalaisten Sylvain Guichhardin ja Marie Gerardin retki Jäämerelle oli ihmeellinen. He lähtivät Pariisista ja kulkivat yhteensä noin 4 500 km reppujaan kantaen ja pääasiassa maastossa. Se oli nuoren parin testi ennen häitä.

Uskomattomia ovat olleet myös jyväskyläläisen tunturisusi Esa Säteen vierailut Kiilopäällä ennen Jäämeren saavuttamista. Vuonna 2006 Esa polki ensin pyörällään Euroopan ristiin rastiin ja saapui Kiilopäälle suoraan Gibraltarilta. Kun hän sitten oli tutustunut Kirkkoniemeen ja pyöräillyt Muonion Susikyröön Susivihkiäisiä varten, pyöräilymatkaa oli kertynyt yhteensä 11 675 km. Postimiehen kesäloma tuli käytettyä tarkkaan.

Sulkavalainen Paavo Immonen hiihti yksin Suomen päästä päähän vuonna 1998. Siitä alkoivat hänen järjestämät Suomi-hiihdot, joista ensimmäinen seurasi itärajaa ja jatkui Jäämerelle saakka. Mukana oli 20 hiihtäjää. Joensuun Ladun puheenjohtaja Eero Oura kertoi tästä 2 060 km:n retkestä yksityiskohtaisesti Latu ja Polku -lehdessä vuonna 2002. Vuoden 2011 hiihdossa oli mukana toimittaja Sauli Herva ja hänenkin raporttinsa löytyy Latu-lehdestä. Silloin hiihdettiin Kiilopään kautta Jäämerelle ja matkaa kertyi yhteensä 1 814 km 33 vuorokauden aikana.

Kiilopäältä Jäämerelle suuntautuneiden vaellusten aatelia ovat olleet Dominik Arduinin järjestämät vaellukset vuosina 1993-2002. Niitä tehtiin vuosittain 4-10 kpl. Kulkeminen tapahtui sekä maastopyörillä että hiihtäen. Osa pyöräretkistä vaellettiin tunturien yli ja hyvin vaikeissa maastoissa, mutta myös maantievaelluksia oli ohjelmassa. Pääosa hiihdoista päättyi Norjan rajalle, josta tehtiin retkiä Jäämerelle.

Jukka Manninen oli mukana ensimmäisellä retkellä elokuussa 1993. Hän kuvasi matkaa: ”Maastopyöräilijöiden rankka retki Jäämerelle. Se oli unelmareissu – vai itsekidutustako?” Seitsemän päivää kestäneeseen seikkailuun otti osaa 13 henkilöä. Päätepisteenä oli Mehamnin pieni kalastajakylä, josta tuli sitten 10 vuoden aikana tärkeä yhteistyökumppani Suomen Ladulle. Sen omistaja Vidar Karlstadt rakensi meren rannalle keskuksen, jonka työnimenä oli Jäämeren Kiilopää. Siellä se palvelee nykyisin erinomaisena vaelluskeskuksena. Kiilopäältä oli matkaa tunturien yli Mehamniin 310 km, josta reilut 200 km mönkijä- ja poropolkuja seuraten. Se ensimmäinen vaellus oli todellinen löytöretkeilijän reissu, joka sai seuraavina vuosina jatkoa ja kansainvälistyi. Vaellukset päättyivät, kun Dominick menehtyi Pohjoisnavalle pyrkiessään vuonna 2003.

 




Tuomo Jantunen

”Maastopyöräilijöiden rankka retki Jäämerelle. Se oli unelmareissu – vai itsekidutustako?”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina