Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy

Tuomo Jantunen ke 1. elokuuta 2018 09.00.00

Suomen Ladun 50. juhlavuosi 30 vuotta sitten oli monella tapaa uusien latujen avausta. Vahvasti näissä avauksissa oli mukana kouvolalainen poliisimies Antero Rossi, joka sitten ansioidensa vuoksi valittiinkin ”Vuoden vetäjäksi”. Anteron johdolla viriteltiin ensimmäiset Pyöräsuunnistuksen SM-kilpailut lokakuussa. Sitä ennen hän oli jo avannut latua Helsingistä Kiilopäälle ja melonut johtokanootissa Iisalmesta Kotkaan.

Maastopyöräily oli käynnistynyt Suomen Ladun toimesta kesällä 1980, jolloin etsittiin leveärenkaisia, tukevia ja metsäpoluille sopivia pyörämalleja. Siitä alkaen joka vuosi järjestettiin pyörävaelluksia; enimmäkseen vaelluspyörät olivat SA int -mallia. Sitten maastopyöräily vauhdittui Ladun juhlavuoden alussa, kun Suomen Pyöräteollisuus Kalevi Korsun johdolla teki sopimuksen Suomen Ladun kanssa maastopyöräilyn kehittämisestä. Sitä seurasi suuri tapaus Riihimäen Erämessuilla kesäkuussa -88: markkinointipäällikkö Tauno Hentilä valmisti koko latujärjestön messuosaston maastopyörien ympärille.

Maastopyöräily sai runsaasti huomiota pyöräsuunnistuskilpailuista. Se innosti Suomen Latua perustamaan maastopyöräklubin, joka alkoi kerätä harrastajia yhteen ja välittämään kokemuksia uudesta lajista. Ensimmäistä kertaa alettiin puhua ATB-maastopyöristä. Siitä oli kuitenkin pitkä matka nykyiseen maastopyöräilyyn. Alkuvaiheessa pyöräsuunnistuksessa oli samoja nimiä kuin hiihtosuunnistuksessa kuten Virpi ja Antti Juutilainen, Harri Tanska, Seppo Raula ja Henrik Palmen.

Samoihin aikoihin Kiilopäälle saapui ranskalainen kuntoilija ja monen luontolajin osaaja Dominick Arduin. Hänellä oli mukanaan maastopyörä, jota hän oli jo vuosikausia käyttänyt vaelluksillaan ja ATB-kilpailuissa. Siitä alkoi vahva yhteistyö ensimmäisen ”Suomen Maastopyöräkeskuksen” perustamiseksi. Tämä tapahtui kaksi vuotta myöhemmin. Sitä varten Kiilopäälle hankittiin 20 maastopyörää, jotka odottivat vuokraajia houkuttelevasti ulkona pääoven edessä: ”Kun henkilö kulkee 10 kertaa näiden pyörien ohitse, hän on valmis kokeilemaan ja vuokraamaan – aluksi yhdeksi tunniksi ja sitten koko päiväksi”, oli Dominickin viesti. Pyörien vuokraamiseen kuului ohjaus, pyörän huollon opetus ja myös kypärä. Pyörät pysyivät hyvässä kunnossa ja ne myytiin syksyllä kauden päätteeksi. Uudet pyörät ostettiin keväällä…

Maastopyöräkeskuksen ohjelmaan kuuluivat erilaiset pyöräilijöiden kurssit ja harjoitusleirit sekä ohjattuja pyörävaelluksia aikuisille ja nuorisolle. Näiden kaikille tarkoitettujen pyöräilyjen lisäksi Dominick Arduin ryhtyi viitoittamaan pyöräreittejä yhdessä Metsähallituksen kanssa sekä laatimaan niistä karttoja. Tässä hänellä oli asiantuntijana tunnettu suunnistus- ja karttamies Yrjö Teeriaho, jolla on mökki Kakslauttasessa.

Ensimmäinen Saariselän ATB-kilpailu järjestettiin heinäkuussa 1990. Sen nimi oli Midnight Sun Cup. Matka oli 50 km ja osanottomaksu 50 mk. Tapahtuma onnistui ja tieto kilpailusta levisi sekä Suomessa että ulkomailla. Vuonna 1994 Kiilopään pihassa lähtöviivalla oli jo 107 polkijaa Suomesta, Sveitsistä, Ranskasta ja Belgiasta. Silloin kolmipäiväisessä kisassa oli ylämäki-tapahtumia sekä kaksi kestävyysajoa. Pääkilpailun eli 50 km:n MTB-kisan voitti Vesa Väkevä. Heinolan Markku Backman oli koko Cup-tapahtuman voittaja. Reitti oli hyvin vaativa. Siinä oli korkeuseroa 870 metriä; yksi vaativimmista nousuista oli Tolosjoen kanjonista kipuaminen. Tuossa nousussa oli syytä ottaa pyörä selkään ja kiivetä jalkapatikassa ylös. Kilpailupäällikkönä toimi Lauri Niemi Ounaksen Pyöräpojista.

Nämä historialliset Saariselän MTB-pyöräilyt ovat jatkuneet pienten katkosten jälkeen näihin päiviin saakka. Tänä vuonna kilpailukeskuksena on jälleen Suomen Latu Kiilopää.

 




Tuomo Jantunen

”Kun henkilö kulkee 10 kertaa näiden pyörien ohitse, hän on valmis kokeilemaan ja vuokraamaan – aluksi yhdeksi tunniksi ja sitten koko päiväksi”

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

1989

Itse asiassa Dominick järjesti ensimmäisen tapahtuman 1989, mutta koska siihen osallistui meitä vain (muistaakseni) kokonaista 5 henkilöä, mitään kisaa ei järjestetty, vaan käytiin ajelemassa lähinnä 4-tien länsipuolella. Päästiin kuitenkin 10-uutisten kevennykseen!
1990 (muistaakseni) oli mukana myös ensimmäisten joukossa 1988 MTB Fall of Fameen nimetty ja WOMBATSin perustaja Jacquie Phelan. Hänellä oli mukanaan legendaarinen, alurunkoinen ja käyräsarvinen pyöränsä Otto.

- 02.08.2018

1989

Itse asiassa Dominick järjesti ensimmäisen tapahtuman 1989, mutta koska siihen osallistui meitä vain (muistaakseni) kokonaista 5 henkilöä, mitään kisaa ei järjestetty, vaan käytiin ajelemassa lähinnä 4-tien länsipuolella. Päästiin kuitenkin 10-uutisten kevennykseen!
1990 (muistaakseni) oli mukana myös ensimmäisten joukossa 1988 MTB Fall of Fameen nimetty ja WOMBATSin perustaja Jacquie Phelan. Hänellä oli mukanaan legendaarinen, alurunkoinen ja käyräsarvinen pyöränsä Otto.

- 01.08.2018

Puolesta ja vastaan

Maastopyöräilyn alkuvaiheissa saatiin paljon palautteita maastopyöräilystä kansallispuistossa. Jopa yksittäiset pyöräilijät herättivät kielteisiä tunteita, kun tapaamispaikkana oli Luirojärvi.
Tämän vuoksi ryhdyttiin viitoittamaan reittejä 4-tien länsipuolelle. Ja aina reitit kulkivat olemassa olevia polkuja seuraten.
Kansallispuisto kielsikin pyöräilyn puistossa 1990-luvun lopulla. Nyt vuosi sitten on tehty uusia päätöksiä, ja pyöräreittejä on nykyisin myös UK-kansallispuiston tunturimaisemissa.

- 01.08.2018

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina