Terveydeksi!

Tuomo Jantunen ke 12. syyskuuta 2018 09.16.00

Urheiluopistojen ravintoloista ja alkoholin tarjoilusta käytiin vilkasta keskustelua koko 1980-luvun ajan. Voidaanko hyväksyä olut-, B- vai A-oikeudet Vierumäelle Suomen Urheiluopistolla? Miten perinteinen Kuortaneen tai Vuokatin Urheiluopisto suhtautuu alkoholiin? Tätä keskustelua käytiin laajasti jopa lehdistön palstoilla ja TV:ssäkin. Kun sitten A-oikeudet päätettiin ottaa Vierumäellä käyttöön, niin sekä urheilupiireissä että lomailijoiden keskuudessa kohistiin mutta myös iloittiin tehdystä ratkaisusta.

Samaa keskustelua käytiin Suomen Ladun jäsenistön keskuudessa ja Kiilopäällä pidetyssä vuosikokouksessa syksyllä 1988.

Voitaisiinko rakentaa ravintolaosa päärakennuksen jatkeeksi? Voisiko se toimia ruokaravintolana ja myös baarina, jossa voisi nauttia lasillisen. Yksi perusteluista oli se, että tuon rakentamisen jälkeen ei tarvitsisi lähteä enää Saariselän tai Laanilan ravintolaan – ainakaan alkoholin vuoksi. Vastustus oli kuitenkin kova.

Puheenjohtaja Jaakko Paavela oli uudistuksen kannalla ja esitteli asian jäsenyhdistyksille em. kokouksessa. Kun kielteisiä kommentteja alkoi tulla, kutsui Jaakko porukan eteen talonmies Olavi Keron. Jaakko kysyi, kuinka paljon tulee keskimäärin tyhjiä pulloja aina lomaviikon jälkeen. Olavin vastaus pysähdytti koko parisatapäisen edustajajoukon: ”Keskimäärin kaksi isoa muovisäkillistä, mutta tämän viikon jälkeen ehkäpä neljä!”

Siihen loppui keskustelu olut- ja B-oikeuksista. Se oli yksimielinen päätös: ”Kiilopäälle päätettiin anoa A-oikeudet alkaen 1.11.1989. Alkoholia tarjotaan uudessa ravintolassa, jonka rakentaminen käynnistyy heti seuraavana keväänä.”

Asiakirjat kertovat, että uusi ravintola avattiin juhlavasti pääministeri Harri Holkerin ollessa avaajana. Mukana olivat juhlimassa niin Opetusministeriön Mirja Virtala kuin SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunilakin.  Kaikki ihastelivat ravintolan eleganttia ja intiimiä miljöötä sekä hämmästelivät edullisia rakennuskustannuksia, jotka olivat vain 8000 mk/m2. Työ tehtiinkin omana urakkana lappeenrantalaisen Martti Rädyn toimiessa rakennusmestarina. Ensimmäiset maljat nostettiin Kiilopäällä 11.11.1989: Terveydeksi!

Nämä alkoholikeskustelut käytiin loppujen lopuksi hyvin sivistyneesti jäsenistön keskuudessa, eikä niitä saatettu kaikille tiedotusvälineille. Tietysti tämä ratkaisu toi paljon uutta valvontaa lääninhallituksen suunnalta, mutta kaikki sujui hyvin. Mitään ongelmia ja suurta vastustusta ei myöskään myöhemmin ole koettu asiakkaiden suunnalta. Ja tyhjien pullojen määrä väheni selvästi.

Nykyisin alkoholin tarjoilu on mahdollista myös muissa Suomen Latu Kiilopään tiloissa. Nämä ratkaisut vaikuttivat ratkaisevasti palvelujen paranemiseen.

Mikä on mahtanut olla syynä, että alkoholitarjoilusta yleensäkin kohistiin niin paljon?

Etsin vastausta aikaisemmista kirjoituksista ja törmäsin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin käytyyn laajaan kirjoitteluun Helsingin Sanomien yleisönosastossa kesällä 1969. Siellä tuotiin esille Lapin oppaiden alkoholin käyttö ja lomanviettäjät tuomitsivat sen jyrkästi. Suomen Ladun silloinen toiminnanjohtaja Juhani Autti ”yhtyi täysin ´Lapinkävijät´ -nimimerkin toivomukseen, että retkeily ja Lapin erämaan rauha olisivat ne seikat, joita lomalaiset lähtevät Lapista etsimään. Ei alkoholi!”

 




Tuomo Jantunen

Mikä on mahtanut olla syynä, että alkoholitarjoilusta yleensäkin kohistiin niin paljon?

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kolmosolut toi ongelmia

Juttelin Rauni Määtän kanssa olutongelmista. Rauni lähetti terveisiä kaikille vanhoille vaeltajille.
Kolmosolut tuli Kiilopäälle 1976. Samaan aikaan rakennettiin siihen mäen päälle rivitaloa. Välillä talon emäntä Rauni laittoi koko rakennusporukalle oluen myyntikiellon, koska rakennustyöt eivät edistyneet lainkaan, koska olut maistui. Ja omiakin väkeviä juomia ilmestyi työmaalle jopa rakennusmestarin toimesta. Nuo monet valitukset kantautuivat Helsinkiin saakka.
Mutta miksi ei löytynyt Lapin Kultaa Kiilopäältä? No, se johtui Raunin mielestä siitä, että sillä olutmerkillä ei ollut valikoimassaan virvoitusjuomia, ja Tornion autot eivät lähteneet vartavasten kuljettamaan vain pientä oluterää Kiilopäälle. Muutoinkin tavaroiden tukkumyynti ratkaisi sen, mitä valikoimassa oli.
O-aika kesti Kiilopäällä noin 15 vuotta, ja sitten alkoi A-aika. TJ.

- 13.09.2018

Koska tulikaan Lapin kulta III

Me vaeltajat aina purnattiin, miksei Kiilopäällä saa kuin Lahtelaista.. Allekirjoittanut oli varmaan voimakkaimmin sitä mieltä, että Lapin kulta kuuluu Kiilopäällä Lappiin. Saatiinhan se sitten.. Oli se kahden viikon jotoksen jälkeen juhlallista.. Lappalainen. 4 kerkee vuodessa lähdettiin/lähdin maastoon ja aina lopuksi 2-3 päivää luppoa Kiilopäällä. Vaikka nykyisinkin käyn, mutta 70-luvun perjantai-illan naamiaiset Vanhalla puolella ovat jääneet mieleen. Se oli Raunio ja Viikon aikaan ja Aikion Eetu oppaana.

- 12.09.2018

Puhtauden nautinto

Vuonna 1909 Tahko Pihkala esitelmöi voimistelusta ja totesi: "Urheiluhulluus ei ole vielä tarpeeksi pitkälle kehittynyt, sillä meidän urheilijamme käyttävät tupakkaa ja alkoholia enemmän kuin aateveljensä muualla maailmassa. He eivät tunne kyllin selvästi puhtauden nautintoa ja voimistelun riemuja."
Tupakka oli Tahkolle kaikkein pahin nautintoaine ja vielä paljon pahempi kuin alkoholi.

- 12.09.2018

Mitä Tahko sanoi noin yleisesti ottaen

Parempi, että urheilijat ryyppäävät ja urheilevat kuin pelkästään ryyppäävät.

- 12.09.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina