Älä jätä jätettä

Tuomo Jantunen ke 3. lokakuuta 2018 09.00.00

Keväällä 2018 käytiin monilla retkeilysivustoilla keskustelua roskien ja kaikenlaisten jätteiden lisääntymisestä Saariselän autiotuvilla ja erämaan reittien varrella. Ongelmaksi koettiin mm. se, että päiväretkeläiset ottavat taskuunsa tai reppuunsa pillimehuja, juovat ne taukopaikoilla kuten Rumakurun kämpällä ja heittävät tyhjät pahvitetrat roskasäkkiin. Roskikset täyttyvät ja pursuavat yli. Miksi niitä ei laiteta nuotioon tai tulipesään tai tuoda takaisin majapaikkaan. Onhan ”Minkä viet erämaahan, jaksat tuoda takaisinkin” -periaate edelleen ihmisillä tiedossa. Vai onko?

Lupasin Savotta Kahvilan emännälle, että puutun tähän asiaan. Hän vieritti syytöksiä kaikille tahoille eikä vaan etelän turisteille ja retkeilijöille. Myös paikallinen väki - poromiehet mukaan lukien - syyllistyvät roskaamiseen. ”Katso vaikka tien varsilla olevia levähdyspaikkoja. Ne ovat Suomen siivottomimpia paikkoja”, oli Kaisa Särkelän viesti. ”Erämaasta ja myös lähituvilta pitäisi kaikkialta poistaa roskalaatikot.” Ehkä sakkorangaistuksiakin pitäisi alkaa jakaa.

Tämä ei ole kuitenkaan tämän vuoden vitsaus. Erämaasta alkoi kantautua näitä roskajuttuja heti sen jälkeen, kun ensimmäiset autiotuvat oli rakennettu 1950-luvulla. Metsähallitus huolestui asiasta enemmän ja enemmän. Siihen vaikutti jätemäärien ja roskien voimakas lisääntyminen 1970-luvulla. Niitä kuljetettiin pois talviaikaan tonneittain.

Huoli jatkui UK-kansallispuiston perustamisen jälkeenkin. Puiston ensimmäinen johtaja Pekka Borg nosti avajaispuheessaan roskaamisen koko alueen suurimmaksi ongelmaksi: ”Urho Kekkosen kansallispuiston suosio on johtanut pahoihin kulumisvaurioihin ja roskaantumiseen. Opastusta on tehostettava.”  Opastusta piti suunnata mm. kaikille kansallispuistoon lähteville vaeltajille. Kuitenkin opastuskeskus rakennettiin paikkaan, joka ei palvellut retkeilijöitä eikä näin ollen lähtöportilta eli Kiilopäältä ollut saatavissa tuoretta tietoa reiteistä, tuvista, nuotiopaikoista, leiriytymisestä jne…

Onneksi valistuneet retkeilijät – Tunturilatu ry etunenässä – alkoivat Tunturiluuta-operaatioiden avulla siivota luontoa jo ennen kansallispuiston perustamista. Tästä on kerrottu lähemmin 4. lokakuuta 2017 kirjoitetussa Kiehisessä. Myös yksityiset retkeilijät ja järjestöt ottivat vahvasti kantaa roskaamiseen ja sen estämiseen.

Viisi vuotta kansallispuiston perustamisen jälkeen alkoi melkoinen vyörytys Kiilopään kävijöiden taholta. Kotkan Ladun Hannu Lappalainen kirjoitti: ”Todellisuudessa Saariselkää ei voida kutsua erämaaksi parhaalla tahdollakaan. Tiheiden polkuverkostojen varret ovat täynnä vanhoja nuotiopaikkoja. Maasto on roskaantunut ja tupien ympäristöt ovat kaatopaikkoja. Järkevin ratkaisu on tupien määrän vähentäminen.” 

Kortelasta kotoisin oleva Kyösti Aaltonen kertoi, että ”oikein rinnasta riipaisi, kun eräänkin autiotuvan ympäristössä oli talven jäljiltä törkyä kuin asutustaajaman kaatopaikalla. Oli jopa tyhjiä viinapulloja kasoittain…”

Kaikkein aktiivisin oli raumalainen Timo Kiiski: ”Vähäinenkin määrä muista piittaamatonta porukkaa riittää aiheuttamaan paljon sotkua ja häiriötä luonnolle ja muille kulkijoille. Toivottavasti jaksetaan kysyä niiltä, jotka tietävät, ja sitten uskalletaan tehdä tehokkaat päätökset…”

Kansallispuisto teki kyllä päätöksiä: valistusta lisättiin, WC-tiloja kunnostettiin, suuret roskikset poistettiin ja esitettiin, että retkeilijät tuovat roskansa takaisin. Myös autiotupien kunnostus ja siivousoperaatiot ovat auttaneet. Mutta asia ei tule lopullisesti kuntoon muulla tavoin kuin metsähallituksen päällikön jo 1981 esityksen mukaisesti: ”Roskaamisesta ei selvitä tulevaisuudessa ilman asennemuutosta” (Pertti Hokajärvi, 1981). Siksi tuntuu hyvältä, että myös Suomen Latu on ottanut ohjelmaansa ”roskalenkkeilyn”. Sen pitäisi toimia myös UK-kansallispuistossa. Ainakin ohjattujen vaellusten lisäämisellä saataisiin taas aikaan uutta luutimista. Saariselän kaikki hotellit ja majoituspaikat voisivat myös lopettaa pillimehujen myynnit ja tarjota mehut jokaisen vaeltajan termospulloon aamuisin.

 




Tuomo Jantunen

Myös ”Kaisan tietotoimiston” valistusiskuja tarvittaisiin kaikissa Saariselän majoituspisteissä.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Appelsiininkuoria kuoria ja mehutetroja

Mistä tuli legendaarinen nimitys päiväretkeiljöille 70-80 luvuilla.. Appelsiinituristit. Esim. olimme olleet 20 vrk. keväällä 80,ahkioiden kanssa "Hurja-Kalen" kanssa v aeltamassa.. Povitaskussa Luppo-Matin.. antama tehtävä. Merkatkaa aa kaikki tulipaikat ym... Ne voivat olla apuna, kun tulevan puiston "rakenteista päätetään". Lista Povitaskussa hiihdetti viimeiseksi yöksi aurinko paistaa kuruamyötäillen Luulammella autiotuvalle.. No siinä puolimatkassa hiihti tuttuja miehiä vastaan. Jukka Uunila ja Harri Holkeri kumppaneineen. Teillähän on tyhjät rinkat! Siellä on Luulammella lattia täynnä appelsiininkuoria kuoria ja tetra ja.. No viemme ne Kiilopäälle huomenna. 3 ämpärillistä kerty niitä kuoria ja tetroja ja lattialta.. Siitä siis vahvistui vaeltajien keskuudessa.. Appelsiinituristit😳☺️😇 Lonely Rider

- 03.10.2018

Foliosta ei nuotioon

Hyvä havainto, mutta on myös pillimehuja, joiden kehykset voi polttaa.
Oikea viesti on päiväretkeilijöille: tuo omat roskasi takaisin! Ja vaikka naapurisikin roskat...
Se oli uskomaton määrä pillimehuja Rumakurussa...TJ.

- 03.10.2018

Hmmm ...

Tuo pillimehun polttaminen vähän jännä tällaisessa artikkelissa, kun eikös se sisus ole foliota tai muovia? Ja tuvilla kiellot olla polttamatta mitään metallia tai muovia. Kauemmilla tuvilla suurin osa roskista nimenomaan oli, kun oli yritetty polttaa foliosisuksisia pakkauksia, ja sitten tuhkien mukana oli kaadettu luontoon ...

- 03.10.2018

Roskat

Roskisten viereen kyltit:
VIE,MINKÄ TUOT.
Valistusta kannattaa jatkaa painokkaasti.
Jokin kamppanjakin olisi hyväksi.

- 03.10.2018

Arkisto

  • joulukuu >

  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina