Maailmalla on kaikkiaan 3 500 hostellia yli 90 maassa. Suomessa niitä on tällä hetkellä 40 kpl, jotka sijaitsevat pääosin kaupungeissa ja taajamissa. Ne palvelevat ensi sijassa reppu selässä kulkevaa nuorisoa. Poikkeuksiakin on. Sellainen on Kiilopäällä sijaitseva Hostel Ahopää eli entinen tunturikeskuksen päärakennus, joka muuttui retkeilytasoiseksi majoituspaikaksi 35 vuotta sitten.

Ulkomailla näitä majoituspisteitä on aina kutsuttu youth hostelleiksi. Myös Suomeen perustettu yhdistys sai ensin nimekseen Suomen Nuorisomajayhdistys, joka perustettiin samoihin aikoihin kuin Suomen Latukin. Perustajatkin olivat samoja henkilöitä: Akseli Kaskela, Immu Sorjonen ja Lauri ”Tahko” Pihkala. Latu liittyi heti sotien jälkeen jäseneksi tuohon Suomen Retkeilymajayhdistykseen (SRM), minkä nimen järjestö sai sitten tuota pikaa. Nyt vasta 2010-luvulla on järjestöä selkeästi nykyaikaistettu ja nimeksikin on valittu Suomen Hostellijärjestö ry.

Suomen Ladulla on ollut useita eri tehtäviä ja näkökulmia kuuluessaan SRM:ään sen alkuvaiheista saakka:

• Järjestö on tarjonnut hyvän jäsenedun kaikille jäsenille. Jäsenet ovat saaneet 10 %:n alennuksen majoitushinnoista.
• Kuuluessaan SRM:n ”omistajiin” on yksityisillä jäsenillä ollut mahdollista hankkia kansainvälinen kortti, joka on ulkomailla pakollinen youth hostelleissa.
• Kiilopää on ollut eturivin retkeilymaja ja hostelli SRM:n luetteloissa ja markkinoinnissa. Kiilopää on säilyttänyt asemansa, vaikka muutoin Suomessa majoituskohteiden määrä on vähentynyt 1980luvulta jopa 75 %.
• Latu on myös kuulunut aina kyseisen järjestön hallitukseen.

Kiinteä yhteistyö Suomen Hostellijärjestön kanssa on perua henkilötasolla tapahtuneesta toiminnasta. SRM:n pitkäaikainen pääsihteeri Kalevi Vaara oli ennen tuota pestiä mm. Suomen Ladun hallituksen varapuheenjohtaja ja Kiilopään hoitokunnan puheenjohtaja. Hän huolehti verkostojensa kautta paikan varustamisesta silloin tunturikeskuksen syntymisen aikoihin 55 vuotta sitten. SRM:n toimissaan ”Kaaleppi” jatkoi vierailuja hyvinkin usein Kiilopäällä ja antoi omia ”tipsejään” paikan kehittämisestä. Tietysti SRM:n apu markkinoinnissa oli huomattava.

Ongelmia tuli siitä, että matkailijat odottivat saavansa majoittua kaikkiin Kiilopään mökkeihin ja hotellihuoneisiin samalla hinnalla kuin retkeilymajatasoiseen Ahopäähän. Kuitenkin ulkomailta saapuvat reppureissaajat ovat aina kokeneet youth hostel Ahopään erinomaiseksi majapaikaksi ja antaneet täydet 5 pistettä paikalle.

Kiilopään hostel-toiminta on osa interrail-matkustamista, mutta myös perheet ja eläkeläiset ovat Ahopään käyttäjiä. Kiilopäällä erityisesti erämaahan lähtevät ja sieltä palaavat vaeltajat ovat löytäneet tämän majoitusmuodon. Onhan hostelin hintataso selvästi edullisempi kuin hotellimajoituksessa. Perusteena on se, että palvelut huoneissa ovat jonkin verran vähäisemmät ja majoituksessa maksetaan tavallisesti vuodepaikasta. Sillä saa usein myös tutustua uuteen vaelluskaveriin.