Koekeskus Kiilopää

Tuomo Jantunen ke 31. lokakuuta 2018 09.00.00

Kiilopään alue on toiminut useiden asioiden kokeilu- ja testauspaikkana, kuten edellisessä Kiehisessä kerrottiin. Varustetestien lisäksi siellä on tehty ”tieteellisiä” tutkimuksia suksien luistosta ja pidosta, lumikenkien käyttökelpoisuudesta mm lumilautalaskettelussa, lumiluolien lämpötiloista, kalorien kuluttamisesta vaelluksella, ahkion ja rinkan paremmuudesta eri tilanteissa jne..

Tässä kerrotaan kahdesta kokeellisesta tutkimuksesta vuosilta 1968-69:

  • Kiilopään lähialueilla koettiin runsaasti eksymisiä keskuksen alkuaikoina. Kun niitä tutkittiin, havaittiin vaeltajien kiertäneen ympyrää eksyessään. Niinpä päätettiin tehdä kokeilu ja katsoa, mihin vaeltajat kulkevat suljetuin silmin. Kokeneet retkeilijät kuin ensikertalaisetkin alkoivat todella kiertää ympyrää jo pian kokeen alettua. Joillakin ympyröitä tuli useita ja ne pienenivät kokeen jatkuessa. Lopputulos: Ympyrän kiertäminen on luonteenomaista eksyneelle. Mitä tästä opimme? – Kun havaitsee olevansa eksyksissä, niin suinkaan ei pidä jatkaa matkaa vaan pysähtyä rauhallisesti paikoilleen ja vaikkapa kiehauttaa kahvit ja selvittää tilanne kaikessa rauhassa. Edellisessä Kiehisessä kerrottiin, kuinka minulle kävi Veikko Hakulisen kanssa, kun eksyimme ja aloimme kiertää ympyrää.
  • Tämä kokeilu toistettiin ”tieteellisenä” sitten seuraavana talvena Helsingin läheisyydessä järven jäällä Ilta-Sanomien toimittajien valvonnassa. Tulos oli sama.
  • Toinen kokeilukin liittyi vaeltajien taitoihin ja selviytymiseen erämaassa. Siinä joensuulaisen tunturisuden Veikko Kauton johdolla käytännössä testattiin tulien tekoa autiotuvilla sekä erämaassa. Jo silloin 50 vuotta sitten koettiin ongelmaksi, että suomalaiset eivät osaa enää sytyttää tulia ja käyttää polttopuita oikein. Veikko painotti harjoittelun merkitystä: ”Kun joudut eräretkellä tositilanteeseen lumimyrskyssä, väsyneenä, monot märkänä, on tulien teko jo totista totta.” Mukana tällä koeryhmällä oli puukko, kirves, eräsaha ja tuluksina tulitikut.

Tulien teko esiteltiin Latu ja Polku -lehden sivuilla, ja se oli hyvin mielenkiintoinen artikkeli, jossa yksityiskohtaisesti neuvottiin tekemään nuotio, ruokailutulet – erityisesti Raappanan ruokatulet, lepotaukotulet, yöpymistulet/kanto- ja roitovalkeat, rakovalkea sekä koivutulet. Nämä kaikki tulimuodot olisi vaeltajien osattava tehdä – mutta jättää kuitenkin tekemättä UK-kansallispuistossa. Poimin testituloksista Raappanan ruokatulien tekemisen ja esittelen lyhyet Veikon ohjeet: ”Kannosta sahataan 20 cm:n pölli, jonka halkaiset keskeltä ja vuolet siihen alaspäin törröttäviä kiehisiä. Halkaistut pöllit asetat sitten V-asentoon, sisäpinnat keskustaa kohden niin, että keittoastia pysyy hyvin pölkkyjen päällä. Sisällä tuli palaa iloisesti ja Sinulla on hyvä erämaaliesi, josta ei edes kipunoita lentele.”

Veikko Kauton tiede kertoi: ”Palaminen on hiilen yhtymistä happeen. Maasto tarjoaa hiiltä. Mutta joskus - kun kovasti tuulee, happi tahtoo lentää vain liikaa ohi.”

Erityisesti tämä tulien tekotesti herätti paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Veikkoa kiiteltiin perinteisten taitojen opettamisesta, mutta toisaalta monet valistuneet retkeilijät halusivat muistuttaa, että Saariselän alueelta ei saa ottaa yhtään puuta, keloa, oksia eikä kantojakaan yöpymistulia varten. Tämä keskustelu käytiin 50 vuotta sitten eli yli 10 vuotta ennen UK-kansallispuiston perustamista. Aktiivisimmin keskustelua kävivät Latu –lehden palstoilla Esko Laitinen Espoosta ja pakinoitsija Eino Jurva.

Lukuisissa sanomalehdissä julkaistiin noiden kannanottojen jälkeen Lapin Luonnonsuojeluyhdistyksen vetoomus kaikille lapinkävijöille. Siinä muistutettiin, että jo yhdellä kahvihetkellä voit tuhota vanhan luonnon taideteoksen: ”Älä siis kaada pystykeloa polttopuuksi tai muuhun tarpeeseen, ellei kyse ole hätätilanteesta.” Vetoomus päättyi siihen, että ”tunturissa ja metsärajalla liikuttaessa ei ole lupa käyttää mitään puuta. Kahvin keittämiseen on syytä käyttää kaasukeitintä”. Ja tämä pätee edelleen.

 




Tuomo Jantunen

Kiilopään alue on toiminut useiden asioiden kokeilu- ja testauspaikkana, kuten edellisessä Kiehisessä kerrottiin.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Erä- ja karttamies Veikko

Veikko Kautto oli tunnettu ”latumies” Pohjois-Karjalassa. Mutta hän oli tärkeä vaelluksen asiantuntija koko Suomessa.
Niinpä hänet palkittiin Suomen Ladun korkeimmalla ansiomerkillä 1980-luvun alussa.

- 31.10.2018

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina