Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä

Tuomo Jantunen ke 21. marraskuuta 2018 09.00.00

Säännöllisin väliajoin saatiin vuosina 1960-2000 varustetestien tuloksia Kiilopäältä. Suomen Ladun asiantuntijat telttailivat noin viiden vuoden välein viikon verran ankarissakin olosuhteissa UK-kansallispuistossa. Joskus lämpötila laski alle -30C:n. 1990-luvulla mukaan saatiin talkoisiin tunnettuja retkeilijöitä kuten Veikko Stark, Reino Ruotsalainen, Juhani Hyttinen, Anu Jänis, Erkki Kakkonen, Antti Reeni, Heta Hyttinen ja sihteeriksi Vesa Lappalainen. Tuotoksena syntyi upeita varusteartikkeleita Latu ja Polku -lehteen sekä tärkeää tietoa varusteiden valmistajille että käyttäjille.

Testattavat tuotteet olivat keskeisiä retkeilyvarusteita. Eniten mielenkiintoa herättivät liikkumisvälineet, retkivaatetus, yöpymisessä käytetyt varusteet sekä ruuan laittamisessa tarvittavat keittimet ja ruokatarvikkeet. Uutuudet olivat etusijalla.

Testattuja tuotteita oli useilta valmistajilta. Niitä ei kuitenkaan tavallisesti laitettu paremmuusjärjestykseen, vaan niistä annettiin valistunut arvio kuluttajille sekä mahdollisesti korjausehdotuksia valmistajille. Lähtökohtana oli aina se, että tuotteen piti soveltua kiireettömälle erämaan kulkijalle. Vaelluskilpailujen tuotetestit tapahtuivat aivan erikseen… Latu ja Polku -lehdessä testeistä kerrottiin otsakkeella ”Vaeltajan talvivarusteet vaativiin olosuhteisiin”.

Tämä varustetestaus ja kokeiluleirien järjestäminen alkoi Kiilopäällä jo syksyllä 1969, jolloin mukana oli myös muita järjestöjä, ja leiri oli kansainvälinen. Ehkä siihen vaikutti seuraavana vuonna järjestettävä partiolaisten suurleirikin. Leirin asiantuntijajoukko oli Suomen kokeneinta: johtajana toimi tunnettu Grönlannin vaeltaja Erik Pihkala, ja jäsenet olivat Tunturiladusta, Partiolaisista, Matkailuliitosta ja rajavartiolaitoksesta sekä puolustusvoimista kaikkiaan 24 kokenutta retkeilijää. Valmistajien edustajia oli 12 eri yrityksestä.

Kokeiltavina olivat seuraavat tuoteryhmät: teltat, laavut, kompassit, makuupussit, kantolaitteet, jalkineet, sadevarat, vaatteet sekä muonat. Testaukset tehtiin erämaavaelluksella, jolloin liikuttiin pääosin Kiilopään paljakka-alueilla. Sää oli hyvin vaihtelevaa, ja loppuviikosta saatiin liikkua jopa voimakkaassa räntäsateessa.

Kyseessä oli ainutlaatuinen varustetesti, jollaisia sitten myöhemmin on tullut moniin retkeilylehtiin. Testin yksityiskohtaiset tulokset jaettiin järjestöjen lehdissä vuosina 1969-1970, ja monipuolisuudessaan ne kiinnostivat retkeilijöitä. Pääosin tulokset olivat myönteisiä. Eniten huomautettavaa oli varusteiden keveydessä ja käytännöllisyydessä. Tämä tuli esille silloin, kun sade teki kantamukset tavallista raskaammiksi. Kokeilun johtaja iloitsi jälkeenpäin siitä, että tulokset otettiin valmistajien keskuudessa hyvin vastaan ja esitettyjä korjauksia tehtiin.

Toinen osa kokeiluleiristä suunnattiin armeijan varusteiden kehittämiseen, kolmannessa osassa tutustuttiin osanottajien omiin varusteisiin kuten Antero Tarvaisen retkihousuihin, Veikko Kauton valmistamaan laavuun tai partiolaisten Jukka Pennasen saamelaisen mallin mukaiseen puiseen kantolaitteeseen. Oma lukunsa oli Erik Pihkalan hankkimat vaellusvarusteet, joita hän käytti mm. Grönlannin vaelluksellaan.

Leirillä kokeiltiin yöpymistä sekä tulilla että ilman. Raportissa kerrottiin: ”Niin romanttista kuin tulilla yöpyminen onkin, on siitä ennen pitkää luovuttava olosuhteiden pakosta. Tällöin yöpyminen ulkosalla asettaa varusteille entistä suuremmat vaatimukset.”

 




Tuomo Jantunen

Suomen Ladun asiantuntijat telttailivat noin viiden vuoden välein viikon verran ankarissakin olosuhteissa UK-kansallispuistossa.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina