Suomen suurimmat pipokaupat

Tuomo Jantunen ke 14. marraskuuta 2018 09.00.00

Suomen Ladun hallitus piti syyskuussa 1987 kokousta Kiilopäällä. Tärkein asia oli järjestön 50-vuotistapahtumista päättäminen. Noita tapahtumia oli valmisteltu jo vuoden päivät. Yksi asia oli kuitenkin mietittävä: miten jokainen jäsen, joita oli silloin noin 45 000 henkilöä, voisi osallistua juhlintaan? Käsittelyyn tuli yllättävä tj:n esitys, joka tarkoitti juhlapipojen valmistusta ja niiden lähettämistä postitse kaikille jäsenille – mutta vain yksi pipo per perhe. Sponsoriko maksaisi? Ei, vaan jokainen jäsen maksaisi sopivaksi katsomansa summan… Olisiko se lain tarkoittamaa ”pakkomyyntiä”? Näin kuitenkin hallitus päätti, kun tj lupasi kantaa riskin ja lupasi vielä suuren summan hyväntekeväisyyteen.

Riski oli melkoinen. Moni totesi, että tällaista tempausta ei kyllä mikään muu järjestö voisi tehdä. ”Mutta jos Kiilopää on saatu talkoilla pystyyn, niin kyllä myös juhlavuoden pipot saadaan myytyä jäsenille sopivaan hintaan”, oli tj:n toteamus.

Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Pielistuotteen kanssa päästiin sopimukseen 30 000 pipon mallista, hinnasta ja valmistamisesta: iso tupsu ja ulkoiluun soveltuva materiaali, jonka voi laittaa pesukoneeseen. Postituksesta ei päästy yhteisymmärrykseen, ja niin sovittiin pipot tuotavaksi Suomen Ladun toimistoon Helsinkiin, josta koululuokka ne postittaisi. SOS-lapsikylä valittiin hyväntekeväisyyskohteeksi. Siellä päätettiin, että olipa summa pieni tai suuri, se otetaan vastaan seuraavan toukokuun aikana. Tarkoitus oli saada esim. 10 000 markkaa lasten liikunnan edistämiseen. Näin saimme esitellä lahjoituskohdetta etukäteen.

Jännitys kasvoi koko ajan: Miten suhtautuu jäsenistö? Miten postitus suoritetaan? Paljonko tulee palautuksia? Onko tämä lain tarkoittamaa ja kieltämää pakkomyyntiä? Paljonko rahaa saadaan kokoon?

Kaikki sujui paremmin kuin oli ajateltu. Yllätys oli pipojen vaatima tila toimistossa ja se melkoinen häslinki niiden postituksesta, mutta kaikki saatiin lähetettyä jo marraskuussa jäsenille. Pipoista alkoi kertyä tilille rahaa vähitellen, mitä seurattiin kamreeri Timo Nisulan kanssa jännityksellä. Ensiksi: saadaanko postimaksut ja pakkauskulut katettua? Toiseksi: Miten Pielistuotteen  lähettämä yli puolenmiljoonan markan pipolasku? Mutta plussalla oltiin jo tammikuun alussa. Pipoista maksettiin 15-100 mk/kpl – keskimäärin 45 mk. Sitten alettiin iloita jokaisesta saapuneesta ”voittomarkasta”, joita tuli tasaisesti koko kevään ajan tasan 320 000 markkaa. Se oli kautta aikojen suurin summa, minkä Latu lahjoitti hyväntekeväisyyteen eli SOS-lapsikylille 100 markan seteleinä Snellmannin päivänä. Se meni tärkeään osoitteeseen: saatiin lapsille liikuntavälineitä, katettiin osallistumismaksuja esim. Suomi meloo -tapahtumissa sekä leirikuluja Lapin leireillä.

Viranomaiset lopulta totesivat, että kyseessä oli laillinen rahankeräys: olihan kaikilla ilmainen mahdollisuus palauttaa pipo toimistoon tai vaikka jättää maksamatta. Onneksi kuitenkin suurin osa jäsenistöstä maksoi.

Tärkeää oli myös se, että piposta tykättiin ja se näkyi kaikkialla Suomessa. Vieläkin jotkut latuveteraanit käyttävät pipoa retkeillessään. Tuo juhlapipo käytiin luovuttamassa puheenjohtaja Jaakko Paavelan ja hallituksen jäsen Adolf Turakaisen kanssa myös tasavallan presidentti Mauno Koivistolle, joka käytti sitä mm. Lapin hiihtoretkillään.

Tämä Kiilopäällä saatu idea toistettiin sitten 10 vuoden jälkeen, kun Latu täytti 60 vuotta. Projekti onnistui silloinkin erinomaisesti. 40 000 villapipon lähettäminen suoritettiin nyt koneiden avulla ja tuloksena oli 389 000 markkaa. Se lahjoitettiin tällä kertaa Kehitysvammaisten Liikunta ry:lle, joka käytti siitä suuren osan Kiilopäälle suuntautuneisiin lasten hiihtoleireihin. Niinpä tunturikeskuksessa näkyi seuraavina vuosina paljon iloisia hiihtäjälapsia ohjaajiensa ja vanhempiensa kanssa. SKLU:n toiminnanjohtaja Eija Kangas-Virtanen oli kiitollinen vastaanottaessaan suurta shekkiä: ”Erityisesti lämmittää se, että meidän työtämme arvostetaan näin paljon oman järjestömme ulkopuolella.”

Pipojen kolmas toimitus toteutettiin Ladun 70-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2007: 50 000 pipoa ja lahjoitus vanhusten liikuntatoimintaan. Kaikkiaan nämä jäsenistöä yhdistäneet pipoprojektit ovat olleet tärkeitä latulaisille ja Kiilopään kävijöille. Laitamme pipon edelleen ylpeänä päähän: ”Minäkin olen ollut mukana latutyössä. Olemme tehneet tämänkin yhdessä.” Kuitenkin parhaimmat muistot ovat tuosta ensimmäisestä projektista, joka aloitettiin Kiilopään kokouksessa arkaillen. Olihan siinä suuri riski ja sitten yllätys, että ilman ennakkomyyntiä teimme kolme kertaa Suomen ja ehkäpä maailman ennätyksen: yhteensä yli 100 000 pipoa ”myytiin” ja tulos - yli miljoona markkaa - saatiin tärkeään toimintaan.

 




Tuomo Jantunen

Jännitys kasvoi koko ajan: Miten suhtautuu jäsenistö? Miten postitus suoritetaan? Paljonko tulee palautuksia?

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Pipojen palautukset

Moni kysyi projektien jälkeen, kuinka moni palautti pipon.
Kyllä palauttajia oli aika paljon ja moitteitakin eli noin 500 joka kerralla.
Mutta huippujuttu oli se, että 1000-2000 henkilöä halusi pipoja lisää. Siis kaksinkertainen määrä palautuksia verrattuna. TJ.

- 14.11.2018

Arkisto

  • marraskuu >

  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina