Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 12. joulukuuta 2018 09.00.00

Oli monta keinoa, millä Kiilopää saatiin tunnetuksi keskuksen perustamisen jälkeen. Erilaisten kilpailujen ja tapahtumien avulla päästiin lehtien palstoille jo koulutuskeskuksen alkuaikoina. Tietysti myös jäsenistöä ja muitakin tunturissa retkeilijöitä innostettiin pitämään Kiilopään lippua korkealla. Omalle jäsenistölle kerrottiin kaikesta mahdollisesta, mitä vuonna 1964 perustetussa koulutuskeskuksessa tapahtui. Mutta koska nämä toimenpiteet tuntuivat kuitenkin liian vähäisiltä, annettiin Suomen Ladun propagandavaliokunnalle tehtäväksi paikan tehokkaampi mainostaminen.

Markkinointia ei suinkaan toteutettu aloittamalla ilmoittelu Suomen sanoma- tai aikakauslehdissä, vaan päätettiin perustaa toimittajien tunturiryhmiä, jotka sitten vuorotellen kutsuttiin Kiilopäälle. Tässä toimittajavierailujen organisoinnissa silloinen Latu-lehden toimitussihteeri Frans ”Jonne” Saastamoinen oli mies paikallaan. Kuuluihan Jonne Suomen lehtimiesten aateliin itsekin, ja hän oli Kursungin palkisten poroisäntä n:o 1. Jonne jatkoi vielä tätä toimintaa ollessaan eläkkeellä Suomen Ladun toiminnanjohtajan tehtävästä. Erinomaisina toimittaja-apulaisia hänellä olivat mm. Stig Häggblom Hufvudstadsbladetista ja Adolf Turakainen Yleisradiosta.

Toimittajien vierailuja järjestettiin tavallisesti sesonkiaikojen ulkopuolella kuten toukokuun alussa, koska haluttiin erityisesti osoittaa, että Kiilopäällä pääsee hiihtämään muulloinkin kuin pääsiäisenä. Näin värikkäitä juttuja alkoi levitä kautta Suomen. Myös radiosta voitiin kuulla houkuttelevia ohjelmia kuten 8.5.1968: ”Perjantaiaamuna oli Kiilopäältä melkein suora radiolähetys, jossa Adolf T. selosti auringon nousua. Nauhoitus annettiin puhelimitse Helsinkiin 10 minuuttia ennen lähetyksen alkua. Näin riekko alkoi kukertaa radiossa viikon lintuna”.(FS 1978)

Toimittaja Arja Hakkarainen, Tampere: ”Kiilopää vapun jälkeen vuonna 1972; pelkkää häikäisevää hankea, pelkkää tuulen suhinaa tunturissa, pelkkää avaruutta, tilaa ja rauhaa ympäriinsä. Riekon jälkien helminauha lumessa, yksinäiset poron jäljet tunturin laella, kiirunapariskunta lemmenpuuhissa, solisevat purot kurujen pohjalla. Eikä missään yhtään ainutta ihmistä… Se on toimittajalle ainutlaatuinen kokemus.”

Nämä lehti- ja radiojutut saivat runsaasti huomiota. Kiilopää tuli tutuksi. Toimittajavierailuja jatkettiin mm. Matti Kyllösen ja Tauno Hentilän vetäminä vielä 1990-luvulla, kunnes ilmestyi ensimmäinen negatiivinen juttu: Ilta-Sanomien toimittajan ajateltiin tekevän uutinen Kiilopään-Saariselän valaistun ladun avauksesta, mutta hän kirjoittikin johtajien ja herrojen Lapin reissuista. Tai kun haluttiin esitellä toimittajille etsintätoiminnan tärkeyttä, syntyikin juttu vaarallisista lumikuruista lähellä tunturikeskuksia.

Kiilopää sai kuitenkin paljon ”luottotoimittajia”, joiden juttuihin saattoi luottaa. Yksi sellainen toimittaja ylitse muiden on ollut Seura-lehden liikunta- ja historia-aiheiden tulkki Antero Raevuori, joka tuli aikoinaan Kiilopäälle tavallisena lomavieraana. Antero kertoi ihastuksestaan ”Minun latuni” -artikkelissa: ”Oli kevättalvi 1985, kun latuni aukenivat suuntaan, mistä ne eivät sen koommin ole lipsuneet. Löysin Lapin – kiitos ystäväni Pekka Kurkisen, joka toi perheeni tunturimaisemiin… Koskaan en unohda hetkeä, jona näin ensi kerran Kiilopään.” Antero on tehnyt tunturikeskuksen tapahtumista, ihmisistä ja luonnosta kymmeniä mielenkiintoisia juttuja ensi sijassa Seura-lehteen mutta myös Ladun julkaisuihin.

Seura-lehden liitteistä ja yksittäisistä artikkeleista kuuluu suuri kiitos päätoimittaja Heikki ”Heka” Parkkoselle kuin myös toimittajille Hannu Teiderille ja Isto Lysmälle, jonka huikeita tulkintoja oli hauska lukea. Isto Lysmähän muistetaan Matti Nykäsen erikoistoimittajana. Iston tekemä artikkeli Luppo-Matti Toivolasta muutti jopa tän nimen ”Koskikaraksi”, kun yhdessä Seuran Kiilopää-jutussa kerrottiin tarinaa Matin putoamisesta jokeen. Saimme myös käyttöömme Seura-lehdeltä paljon ammattivalokuvaajien otoksia. Heikin taival päättyi keväällä 2018. R.I.P. Heka. Kiilopään rinteellä nimettiin hänen muistolleen kaunis aihkipetäjä.

Tv- ja radiojuttuja ilmestyi Kiilopäältä hyvinkin tiheään. Niiden taustalla olivat mm. TV 2:n Eräruudun toimittaja Lauri Niemelä sekä TV-urheilun Juha Jokinen, jonka syvä rusketus oli joskus peräisin Kiilopään hangilta. ”Tänään iltapäivällä” -ohjelma antoi paljon radioaikaa Aadolf Turakaisen aikana sekä myös hänen seuraajansa eli Liisa Tukkimäen ollessa TIP:n vastaavana toimittajana. Ei myöskään ole syytä unohtaa Niilo Tarvajärveä, jonka aikana Suomen suosituin radio-ohjelma ”Tervetuloa aamukahville!” tuli useana sunnuntaina tunturikeskuksen suuresta salista suorana lähetyksenä.

Tässä on esitelty vain pieni osa toimittajien sankasta joukosta, jotka ovat olleet ihastuneet Kiilopäähän ja sen tuntureihin. He ovat olleet tärkeä osa Lapin ja Saariselän alueen markkinointia ja tunnetuksi tekemistä.

 




Tuomo Jantunen

Suomen Ladun propagandavaliokunnalle annettiin tehtäväksi paikan tehokkaampi mainostaminen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina