Kuuden kurun kierros

Tuomo Jantunen ke 30. tammikuuta 2019 12.28.00

Hiihtäjien suosikkipaikkoja ovat Kiilopään-Saariselän alueella sijaitsevat syvät laaksot eli kurut. Ne ovat jopa suositumpia hiihtokohteita kuin tunturien huiput: moniin kuruihin johtaa koneella avatut ladut, ja ovathan ne tuulelta suojassa. Mutta kurut ovat myös sinänsä hienoja luonnonnähtävyyksiä.

Kurujen syntyminen tunturialueella on miljoonien vuosien pituinen tapahtumasarja. Aikojen alussa maanjäristykset ovat rikkoneet kallioperää, johon jääkaudet ja tunturipurot ovat sitten muovanneet syviä ja laajojakin rotkoja – kuruja. Ne ovat kaikki hyvin erilaisia ja jopa kurujen reunat poikkeavat toisistaan. Kun katsoo vaikkapa Kuutamokurun reunoja, niin näkee, kuinka hiekka on toiselta reunalta huuhtoutunut 10 000 vuotta sitten kokonaan pois ja ajautunut lopulta Luulammen hiekkarannoille.

Kurujen nimet ovat syntyneet pääosin retkeilijöiden antamina mutta myös ennen retkeilijöiden aikaa luonnon antama vaikutelma on vaikuttanut nimen syntyyn.

Mutta mitkä ovat sitten Kiilopään suosituimmat kuusi kurua?

  1. Lähimpänä Kiilopäätä sijaitsee Latvakuru. Sieltä alkaa tunturipuro, joka on Tolosjoen latvavesiä. Latvakuruun ei ole koskaan johtanut merkittyä eikä avattua hiihtolatua, mutta aina sinne on lyhyitä päiväretkiä tehty. Kurun pohjalla johtaa mielenkiintoinen vaellusreitti aina Laanilaan saakka, jos on hyvin lunta ja kunnon hankikanto. Tämä kuru on sopivan matkan (3 km) päässä tehdä retki lumikengillä. Kurun itälaidalla on Suomen Ladun suljettu kämppä ja sen edustalla tulipaikka. Latvakuru oli 1990-luvulla myös Ladun kultavaltaus Osmo Oikarin toimiessa Kiilopään johtajana.

  2. Viisi kilometriä on hiihdettävä yli tuntureiden Eetun kurulle. Se muodostaa kauniin luontopaikan Pessinlammen kanssa noin kahden kilometrin päässä Luulammesta luoteeseen. Paikka sai nimensä Kiilopään suositun oppaan Eetu Aikion mukaan, joka vei usein matkailijoita tätä kurua ihailemaan.

  3. Rumakuru on kaikkein suosituin Saariselän alueen kuruista. Sinne johtaa latukoneella avatut ladut sekä Saariselän, Laanilan kuin Kiilopäänkin suunnasta, josta on matkaa tuntureiden yli noin 7 km. Kuru on saanut tuon etuliitteen ”ruma” siitä, että se on synkkä ja vaikeakulkuinen. Sanalla on lappilaiselle kolme merkitystä: se voi tarkoittaa ulkonäköä, vaikutelmaa tai ominaisuutta. Niinpä tämä kuru on aivan mahdoton kulkea: sieltä on syytä pysyä poissa. Sillä on myös ikävä maine historiassa. Sodan aikana -43 desantit piileskelivät Rumakurussa. Kuitenkin kaikesta huolimatta ihmisiä tämä erikoinen kuru kiinnostaa, ja siksi sen suulla on kaksikin autiotupaa päiväkävijöitä varten.

  4. Kiilopää- ja Niilanpää-tuntureiden satulasta avautuu hyvin laaja tunturikuru, joka on saanut retkeilijöiden keskuudessa Aurinkokurun nimen. Siihen paistaa aurinko koko päivän ajan. Hyvällä hankikelillä kurua voi laskea aina Luulammelle saakka, jolloin alamäki on lähes 5 km:n pituinen.

  5. Aurinkokurua lasketellaan tavallisesti sen itäreunaa seuraten ja pyritään näin toiselle hyvin suositulle kohteelle eli Kuutamokuruun, mikä retki kestää yleensä koko päivän. Sinnekään ei johda nykyisin avattua latu-uraa, mutta oppaiden johtamat ryhmät pitävät yleensä kurun pohjalla olevaa latua hiihtokunnossa. Toki kuruun voi laskeutua myös etelän suunnasta, jolloin hiihtäjä saa huimat vauhdit. Kaikille Suomen Ladun oppaille kuru on tullut tutuksi, koska opaskurssin viimeinen yö vietetään Kuutamokurun reunaan kaivetussa lumiluolassa tai joskus jopa lumisaleissa. Vuoden 1988 kursseille osallistuneet Pekka Huovinen ja Raimo Mäenpää kertoivat: ”Lumiluola oli tällä kertaa väärä termi. Jääluola olisi ollut parempi. Kirvein ja teräslapioin edettiin hitaasti mutta varmasti.” Luolat ovat olleet useimmille oppaille uusi majoitusmuoto. Koko talven ajan matkailijat ovat sitten käyneet ihastelemassa kurun seinämään tehtyjä luolia.

  6. Kuudes ja kaikkein kauimpana Kiilopäästä on 4-tien länsipuolella sijaitseva Kulmakuru. Se on muodoiltaan jyrkin, ja sen nimi on tullut 90 asteen kulmassa olevista kahdesta kurusta. Kun Kiilopäältä lähtee ja tekee ympyrälenkin Laanilan kautta, tulee päiväretkestä noin 50 km:n pituinen. Tänne kurulle johtaa latukoneen tekemä hyvä latu – ainakin silloin, kun tunturijoet ja –purot ovat jäässä.

Näiden lisäksi alueella on paljon muitakin kuruja, joilla on mitä eriskummallisimpia nimiä joko keksijänsä tai historian mukaan annettuja.

 




Tuomo Jantunen

Mutta mitkä ovat sitten Kiilopään suosituimmat kuusi kurua?

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kulmakurun lenkki

Saariselän alueen laduista olen ihastunut Kulmakurun lenkkiin. Viime talvena kiersin sen kolmena päivänä peräkkäin. Pienellä vihellyksellä Tolosenjoen laavulla sain kuukkelin tulemaan tulille ja syömään kädestä.

- 30.01.2019

Kuuden kurun kierrot tehty monta kertaa vuosien varrella!

Kaikki kierretty!

- 30.01.2019

Lisää muita kuruja

Kun jatketaan Luirolle ja Muorravaarakalle, löydetään paljon komeita kuruja. Paratiisikuru...Lumikuru...
Kerro omista kurukokemuksistasi.

- 30.01.2019

Arkisto

  • helmikuu >

  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina