Kiehiset 50 vuotta sitten

Tuomo Jantunen ke 27. helmikuuta 2019 09.47.00

Hyvät Kiehisten lukijat! Tänään julkaistaan 100. Kiilopään blogi. Kahden vuoden ajan teillä on ollut mahdollisuus tutustua joka keskiviikkoaamu Kiilopään erikoiseen historiaan. Moni on kysellyt sitä, voivatko kaikki jutut olla todenperäisiä. Vakuutan, että kaikki kirjoittamani pitää paikkansa – jopa se karhun kaataminen Kiilopään pihasta. Kalajutut jätin vähemmälle, koska niissä olisi voinut tulla kiusaus suurennella saaliita.

Suomen Latu on julkaissut Kiehisiä jo ennen näitä minun blogejani. Niitä kirjoitti Eino Jurva 1960-luvulla ja -70-luvun alussa. Tarinat julkaistiin säännöllisesti Latu ja Polku -lehdessä. Silloin aiheena ei ollut ainoastaan Kiilopää, vaan Eino käsitteli kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tämä 100. blogi on suoraan 50 vuoden takaa ja tapahtumasta, jolloin Eino Jurva kävi ensimmäistä kertaa Kiilopäällä. Tärkeää ja opettavaista luettavaa Einon kirjoittamana:

  • Tulipa tässä ennen keväisiä ”tekopyhiä” oltua kolme päivänkiertoa Kiilopäälläkin – ensimmäistä kertaa. Horoskooppini julisti mainiota matkasäätä mutta veti nenästä – tapansa mukaan. Viikosta yksi päivä oli kaunis. Muulloin oli myrskyä, murkua ja pakkasta sekaisin.
  • Itse ”kämppä” oli miellyttävä yllätys monessakin mielessä. Paikat olivat siistit ja kodikkaat. Prameilut oli jätetty – myös erikoisesti hinnan puolesta – muiden ”loistavaksi puutteeksi”. Avara ruokailuoleskelupuoli on vain vaatimattomasti koristeltu – onneksi! Mutta siellä on eräs erikoisuus: peräseinällä komeilee usean kymmenen kappaleen kirjava suksenkärkikokoelma nimiteksteineen. Myös tilanteen kuvaukset olivat useissa katkenneissa suksissa mukana. Voi vain arvata, että varmaan moni on vienyt mukanaan Kiilopäältä lähtiessään muutamia ”matkamustelmiakin”.
  • Kohtelu oli ystävällistä ja välitöntä. Parasta oli sauna, 100 C/212 F/80 R eli varsin vinkeetä vasta yötulilta tulleelle kropalle. Ja sen päälle uni maistoi.
  • Olen viime viikkoina selaillut Saariselän alueen viiden autiotuvan vieraskirjat, joiden kävijämäärät nousevat lähes 50.000:een. Mihin tähtitieteellisiin lukuihin mahtaakaan nousta vaeltajien määrä, kun loputkin 45 autiotuvan vieraskirjat selaan…
  • Nimien lisäksi noihin vieraskirjoihin riipustetaan vähän muutakin. Valtavasti ylivoimaisimpana esiintyvät protestit lämmityspuiden puuttumisesta ja erikoisesti siivottomuudesta. Edellisen puutteen voi sentään jotenkuten ymmärtää, koska kymmeniäkin vuosia samalla paikalla sijainnut kämppä on tietysti parturoinut lähiympäristön melkein kaljuksi. Mutta mistä sitten johtuu se siivottomuus ja epäsiisteys ulkona ja sisällä?
  • Kysäisepä sitten keneltä tahansa vaeltajalta – jopa hiljaa itseltäsikin – että kuka mahtaa olla tuo tunkijoiden tekijä ja saastasuosija…? Sillä kaikkihan me olemme puhtautta harrastavia, siistejä ja kunnon kansalaisia.
  • Onko todellakin niin, kuten maailmankuulu englantilainen tri Desmond Morris on todennut teoksessaan ”Alaston apina”, että me ”apinat” saamme teknistyvän ja kaupunkilaistuvan sivilisaation häkkiin suljettuina sekä omituisuuksia että ominaisuuksia, joiden pakottamina teemme ympäristömme, olomme ja elämämme epämiellyttäväksi itsellemme ja jopa vaarallisen epäterveelliseksi?
  • Ainakin ympäristönäkymät puhuvat varsin selvää kieltä tuon puolesta. Vaikuttaa todella siltä, että meillä olisi vain porsaan aivot. Ja sitä kai tunnetun laulun kirjoittajakin on tarkoittanut sanoessaan: ”Porsaita kohta oomme kaikki…”
  • Suomen Ladussa on jäseniä 9100 henkeä (1969), ja heistä noin puolet käy retkeilemässä Lapissa. Meitä latulaisia pidetään retkeilijöiden eliittinä, valiojoukkona, parhaimmistona (niin ainakin pitäisi olla), joiden jäljet kuvastavat kulkijain laatua. Erikoisesti joukon vetäjille olisi painotettava sitä, että he eivät ole yksinomaan vain vetäjiä vaan ensisijaisesti kouluttajia oikeaan retkeilytapaan ja luonnonsuojeluun. Ja kaikkihan me tiedämme, että esimerkki on tehokkain opettaja eikä suinkaan saarna.

 




Tuomo Jantunen

Meitä latulaisia pidetään retkeilijöiden eliittinä, valiojoukkona, parhaimmistona (niin ainakin pitäisi olla), joiden jäljet kuvastavat kulkijain laatua.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Jänniä muistoja

Kiilopäällä oli hieno kokoelma katkenneita suksenkärkiä. Ne siirrettiin sitten uuden päärakennuksen aulan seinälle.
Kun rakennus paloi, paloivat myös muistot... Nykyaikaisista suksista ei saa tuollaista suksinäyttelyä.

- 27.02.2019

Suksen kärki

-50 luvulla olin koulun hiihtolomaikaan isän kanssa kahdestaan useamman pvän hiihtoretkellä tuntureilla,lähtöpaikkamme oli virkamiesliiton Laanila,olin 15 v isä oli tunturisusi ja otti meistä lapsikatraasta jonkun mukaan tutustumaan tunturilappiin,en muista ihan tarkalleen enään reittiämme,Muorravaarakan kämpässä muistan yöpyneeni ja oli kyllä voimia koitteleva,lumipyryä,tuulta sain kokea riiittämiin,aurinkoiset pvät kuittasi kaiken,maisemat oli niin mahtavat kun huipulla oltiin,väsyin loppumatkasta Sudenpesältä Laanilaan,laskittelimme pitkää suoraa mäkeä alas ja kaaduin väsymyksestä ,suksenkärki meni poikki,silloin oli puusukset,isällä oli vara suksenkärki joka pujotettiin sukseen.Sain moitteet ensin isältä,huomasi varmasti että olin ihan naatti jo pitkistä hiihdoista.Kyllä oli vaikeaa hiihdellä sillä varakärjellä alaspäin pääsi,mutta tasa ja ylös kiipeilyssä suksi raappi ja jarrutti menoa ikävästi Tunturissa käyn pari kertaa vuodessa syksy- ja kevät aikaan,nyt vauhti on hidastunut,ikä vie voimia ja minä vaan ikävöin tuntureita kyllä koko ikäni

- 27.02.2019

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina