Kiilopää – Suomen Ladun keskus

Tuomo Jantunen ke 6. helmikuuta 2019 09.00.00

Suomen Latu perusti Kiilopään Koulutuskeskuksen vuonna 1964. Koko sen historian ajan on esitetty kysymyksiä sen toiminnasta. Onko keskuksen tarkoitus tuottaa palveluja jäsenille? Vai ovatko kaikki tervetulleita sinne viettämään tunturilomaa?

Jo vuonna 1969 Suomen Ladun hallitus joutui perustelemaan keskuksen merkitystä sekä omalle jäsenistölleen että kaikille suomalaisille. Sen teki Kalle E. Mustonen laajassa artikkelissaan ”KIILOPÄÄ – mitä se on?” Hän totesi, että uusille jäsenille Kiilopää on tietty paikka, mihin suunnistaa Lapin-matkallaan: ”Kiilopää on ainoa konkreettinen Suomen Latu, joka olemassaolollaan tekee itseään tunnetuksi.” Hän vetosi jäsenistöön: ”Ehdotan, että Kiilopään keskus olisi meille kaikille jäsenille seita.”

Samalla kun jäsenistölle tarjottiin uudet ja aikaisempaa paremmat majoitustilat tunturissa, toivottiin, että keskukseen tulisivat myös kaikki ”tuntureita ja Lappia rakastavat retkeilijät”. Taustalla oli kuitenkin toivomus, että kaikki Kiilopäälle saapuvat liittyisivät järjestön jäseniksi. Sen piti tapahtua hyvää ohjelmaa ja palveluja tarjoamalla sekä tuntuvien latualennusten avulla. Olihan Suomen Ladulla keskuksen perustamisen aikoihin jäseniä vain reilut 6000 henkeä. Siitä on melkoinen matka nykyiseen 85.000 henkilöjäsenen määrään. Miten suuri merkitys onkaan ollut Kiilopään keskuksella Suomen Ladun kehittymiselle?

1970 -luvulla tyypillinen Kiilopään mainos oli seuraava: ”Sinun ei tarvitse olla jäsen osallistuessasi Suomen Ladun lomaviikolle Kiilopäällä, mutta jäsenenä saat 50 mk:n alennuksen ilmoitetusta hinnasta. Kannattaa liittyä jäseneksi, koska saat myös 8 kertaa vuodessa ilmestyvän Latu ja Polku -lehden ja paikallisyhdistyksen kaikki jäsenedut. Jäsenmaksu on vain 20-50 mk yhdistyksestä riippuen.” Aluksi jäsenmaksun piti olla jo aikaisemmin maksettuna, ennen kuin alennuksen sai. Myöhemmin systeemiä muutettiin niin, että jäsenmaksun ja alennetun viikkomaksun saattoi maksaa samalla kertaa.

Kaikissa mainoksissa kuitenkin kerrottiin, miten ”täydellinen” Kiilopään lomapaketti onkaan: se sisältää ohjelmat vuorokauden ympäri, erinomaiset oppaat, ruokailut seisovasta pöydästä ja oikean tunturitunnelman.

Jäsenalennuksia alettiin vielä parantaa kesästä 1986 alkaen. Latualennus kohosi 100 markkaan per viikko ja jäsen. Alennus oli siis vähintään kaksi kertaa niin suuri kuin Ladun jäsenmaksu. Lapsetkin saivat 50 markan alennuksen. Ja jos tulit jäsenviikolle (vkot 7, 10, 19, 35 ja 38), latuale oli peräti 25 %. Kyllä kannatti liittyä Latuun! Ja tämä näkyi jäsenmäärän nopeassa kasvussa, mikä oli jatkuvasti yli 10 % /vuosi.

Kun vielä tuli tietoon, että Kiilopäällä on liian korkeat hinnat, päätettiin ilmoittaa: ”Maksa mitä mielit -viikolla (vko 19) viivyt Eräkeskuksessamme hohtavassa auringossa hyvien oppaiden ja matkaseuralaisten kanssa ja maksat lähtiessäsi viikosta summan, joka mielestäsi vastaa viettämäsi viikon arvoa.” Asiakkaiden maksama keskimääräinen summa koko täysihoitoviikosta oli noilla viikoilla 690 markkaa, mikä tiesi jonkin verran tappiota. Näitä viikkoja toteutettiin muutaman kerran sekä Kiilopäällä että Peeran majalla Kilpisjärvellä.

Näin Kiilopäästä puhuttiin jälleen positiiviseen sävyyn… Ja mikä tärkeintä Kiilopäästä alkoi kehittyä Suomen Ladun jäsenten rakastama oma paikka, jossa kuitenkin palvellaan kaikkia matkailijoita tasaveroisesti.

Kuva: Sampsa Sulonen

 




Tuomo Jantunen

Kiilopäästä alkoi kehittyä Suomen Ladun jäsenten rakastama oma paikka.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Leirit tärkeitä

Erityisesti Kiilopään alkuaikoina väkeä kokoontui erilaisille liikuntaleireille: aiheina olivat niin tunturihiihto, ensi lumien harjoittelu, maastopyräily ja suunnistus.
Viime vuosina päiväkotilasten tunturileirit ovat olleet vuoden huippukohtia.

- 06.02.2019

Arkisto

  • helmikuu >

  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina