Lumikengät löydettiin Kiilopäällä

Tuomo Jantunen ke 13. helmikuuta 2019 09.00.00

1990-luvulla tehtiin merkittävä löytö Kiilopäällä ja uuden lajin avaus – lumikenkäily. Se oli Suomessa ollut unohduksissa vuosikymmenien ajan. Nyt tunturikeskuksen markkinoija Dominick Arduin toi tullessaan Ranskasta autolastillisen TSL-lumikenkiä ja houkutteli matkailijoita kokeilemaan, järjesti seminaareja ja kirjoitti lehtiin: ”Uuden liikuntaharrastuksen löytäminen, sitä vanhaa ja rakasta yhtään väheksymättä, voi olla avartava elämys. Huomaat, että minähän osaan ja uskallan. Se kynnys kannattaa ylittää.” (1993)

Aluksi Kiilopäällä oli yksi lumikenkäpäivä viikossa. Kiilopään opas Heidi Marttinen kertoi, että laji on lisääntynyt 2000-luvun alussa vähitellen. Miksi? ”Turhat ennakkoasenteet lumikenkäilyn raskaudesta tai sopimattomuudesta tietyille ikäryhmille voi karistaa mielestä. Tämä laji sopii kaikille.” Kenkien vuokraus ja retkeily lähikuruissa ja tuntureilla alkoi olla sitten jo jokapäiväistä. Monet ulkomaalaiset saattoivat kenkäillä koko lomaviikon.

Lumikenkäilyn alkuvaiheissa oli Kiilopään asiakkaille markkinoitava lähinnä sitä, minne kannattaisi tehdä retkiä – eli paikkoihin, mihin suksilla on vaikea päästä. Mitään opetusta ei tarvittu. Nythän ei ole kyseessä mikään tekniikkalaji, vaan nämä liikkumisvälineet tarjoavat hauskaa ja piristävää oleskelua luonnossa. Retken jälkeen kuitenkin aina todettiin paidan olevan hiestä märkänä. Mutta sittenkin oppailla oli mielessä kysymys: ”Voisimmeko me Lapissa – perinteisessä hiihtomaassa – oikeasti innostua lumikenkäkävelystä?”

Monia opintomatkoja tehtiin Keski-Eurooppaan ja Amerikkaankin. Dominickin lisäksi tunnelmia ja kokemuksia kävivät hakemassa mm. Suomen Ladun lumikenkäilystä vastaavat Sirpa Arvonen ja Pasi Juutilainen. Ja hämmästelyä riitti Ranskan ja Italian Alpeilla, jossa lumikenkätapahtumiin osallistujia oli tuhansia! Pieni osa lumikenkäilijöistä juoksivat kilpaa pikku lumikengillään, mutta valtaosa teki päivävaelluksensa perheen ja ystävien kanssa ja nautti välipalat kirkkaassa auringonpaisteessa Alppien rinteillä. Kun nopeimmat kilpailijat juoksivat reitin 1,5 tunnissa, saattoi viimeisillä vaeltajilla kulua samaan matkaan kuusi tuntia.

Nämä Keski-Euroopan kokemukset tuotiin myös Suomeen, kun vuonna 2000 alettiin järjestää SM-kilpailuja. Kaksi vuotta myöhemmin Kiilopää toimi jo kansainvälisen ”Lumikenkäilyn Euroopan Cupin” järjestämispaikkana. Alueen tunturit olivat kaikkien kisailijoiden mieleen. Kuitenkin enemmän keskityttiin lumikenkien monipuoliseen harrastuskäyttöön.

Lumikenkäilyn harrastaja havaitsee jo ensimmäisellä retkellään, että kenkien rakenne sallii nousemisen hyvinkin jyrkkiä rinteitä. Siinä on apuna kantalukko ja myös varmuus siitä, että kengät pysyvät jalassa pahoissakin paikoissa. Niillä onnistuu laskeminen jyrkissä rinteissä ja myös hyppääminen kallioilta alas lumeen.

Monia erikoislajien harrastajia on tavattu Kiilopään rinteillä. Vuoden 2001 talvituiskussa olivat jäätanssimestarit Susanna Rahkamo ja Petri Kokko harjoittelemassa lajia ”Lumikengillä ylös – laudalla alas”. Mukana olivat mm. Matti Verkasalo ja Tapio Kallio – lääkärit Helsingistä sekä monia muita kokeilijoita Sirpa Arvosen johdolla.  

Lumikenkäilyn voidaan sanoa lähteneen leviämään Kiilopään maisemista kaikkialle Suomeen ja innostus jatkuu edelleen.

 




Tuomo Jantunen

Lumikenkäilyn voidaan sanoa lähteneen leviämään Kiilopään maisemista.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Tutkimus tuntureilla

Kun nykyisin on hyvin paljon ulkomaalaisia liikkujia Lapissa, olisi mukava tutkia ja tietää, onko ulkomaalaisten keskuudessa suositumpaa hiihto vai lumikenkäily.
Viime viikon kokemuksella sanoisin, että kenkäilijöitä on enemmän. TJ.

- 13.02.2019

Arkisto

  • helmikuu >

  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina