Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa

Tuomo Jantunen ke 6. maaliskuuta 2019 09.00.00

Näiden Kiehisten viimeisen tarinan haluan omistaa Saariselän löytäjälle ja ykkösmarkkinoijalle Kullervo Kemppiselle. Minulla oli tilaisuus tehdä hiihtoretki hänen kanssaan Saariselän lähituntureilla toukokuussa 1987.

Olin lukenut hänen Lappi-kirjojaan ja erityisesti ahminut hänen kuvailevaa Saariselkä-tekstiään Lumikuru-kirjasta ennen tunturitapaamistamme. Saatoin nostaa esille ja kysellä 30 vuotta aikaisemmin kirjoitettuja Lappi-asioita. Olivatko ne edelleen ajankohtaisia? Entäpä nyt 2010-luvulla eli yli 60 vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen?


Milloin Lappi on lumoavimmillaan?

Tähän kirjailija Kullervo Kemppinen vastaa Lumikurussa: ”Jos vain kerran elämässäni saisin vaeltaa Saariselällä, en hetkeäkään empisi valita vaellusajakseni paria viikkoa syyskuun keskipaikkeilla. Kulkisin tunturilta toiselle, kahlaisin kuuramaiden kullassa ja purppurassa… Ruska-asuisina tallettaisin tunturimaan maisemat silmiini ja sieluuni… ja sellaisina niitä muistelisin elämäni loppuun asti.”

Entä mikä on talven parasta aikaa? ”Mieluummin – jos suinkin siihen on mahdollisuus – lähden hiihtovaellukselleni pääsiäisen jälkeen. Silloin saan pitää Saariselän tuntureineen ja hankineen omanani, ja tietäni kämpältä toiselle viitoittavat pääsiäisenaikaisten hiihtäjien ladut, jos niitä haluan noudatella.”

Tämä päiväretkemme toteutui joitakin viikkoja pääsiäisen jälkeen. Keli oli mitä parhain. Luikuttelimme tuntureita ylös alas, välillä pysähdyimme ihailemaan maisemia ja evästelemään. Ilma oli tyven ja hankikanto erinomainen. Ei tarvinnut välittää viitoitetuista reiteistä, kun mukana oli tunturit tunteva Saariselkä-veteraani.


Miksi lähitunturitkin saavat kirjassa kiitosta?

Toukokuinen hiihtoretkemme alkaa Lumikuru-kirjan lähimaisemista. ”Luulammen ympäristö on katselemisen arvoinen. Luuvaara lähitienoineen, varsinkin sen ja Kutturan välinen kururotko on komea ja kiinnostava. Kiilopää kohottaa sopusuhtaisan kartionsa 546 metrin korkeuteen vajaan kilometrin päässä lounaassa, ja käynti siellä on suositeltavaa – paitsi komeiden näköalojen – myös väliin jäävän mielenkiintoisen maaston takia.”

Näin piirtelee Kemppinen kuvaa Kiilopään maisemista. Näkymät ovat tunturikeskuksen osalta täysin muuttuneet, sillä kirjan kirjottamisen aikaan ei alueella ollut mitään rakennuksia. Mutta tunturimaisema on säilynyt samana: ”Soma näky!”

”Koillisella ilmankulmalla loistelee Saariselän vertaansa vailla oleva tunturirykelmä, erottuen parin peninkulman päässä valtavana, siniverkaan pukeutuneena aallokkona. Ukko-Sokosti nostaa ylvään lakensa ylimmäksi, mutta muhkeana kaartuvat monet muutkin kerot.”


Saariselkä jääköön erämaaksi

Kullervo Kemppinen esitti kirjassaan näkemyksen, että Saariselän alue pitäisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Hän kertoo, että hänen luonnonsuojelullinen kannanottonsa tarkoitti eritoten Luirojärveä ja sen itäpuolisia tunturialueita. Nuo alueet olisi säilytettävä tulevienkin sukupolvien ihasteltaviksi. ”1950 ja -60 -luvuilla oli vaarana se, että tieverkosto leviäisi aina itärajalle saakka. Sen vuoksi tarvittiin retkeilijöiden lähetystöjä, kirjeitä ja vetoomuksia, joiden avulla kyseiset hankkeet torjuttiin.”

Kemppinen toteaakin, että UK-kansallispuiston perustamisedellytykset luotiin jo tuolloin eräretkeilijöiden ja latuyhdistysten aloitteellisuudella.

”Eikä ole aihetta säästää syntymättömille polville näytteeksi yhtä ainoata laajaa erämaa-aluetta koskemattomana, jättää joutsenelle paikka, minne pesänsä rakentaa ja peuralle, missä vasansa tunturirinteen paisteiselle pälvelle synnyttää!"

Nyt on kulunut yli 60 vuotta Kullervo Kemppisen ensimmäisen eräretkeilykirjan Lumikurun julkaisemisesta. Tuo kirja on kulunut niin aloittelevien kuin kokeneidenkin lapinvaeltajien käsissä. Se on todellinen helmi suomalaisten retkikirjojen joukossa. Lappi on kuvattu siinä niin syvästi ja sydämestä lähtevällä tavalla, että se vie lukijansa täydellisesti mukanaan. Näin tapahtui 1950-luvulla, kun retkeilijöiden määrät alkoivat kasvaa Saariselän tuntureilla. Ja se vie mukanaan edelleenkin, jos vain sattuu kirjan jostain löytämään.

Kiitos Kullervo yhteisestä retkestämme ja kiitos toiminnastasi Saariselän puolesta!

”Sellainen on Saariselkä, samoilijan satumaa, poronpolkujen paratiisi.
Se on kirkkaiden kevätpäivien, hohtavien hankien ja hienojen hiihtomaastojen maa.
Se on hopeisten honkien, kynttiläkuusien, valkovartisten tunturikoivujen ja vantterien aihkimäntyjen maa.”
Lumikuru 1958

 




Tuomo Jantunen

”Sellainen on Saariselkä, samoilijan satumaa, poronpolkujen paratiisi."

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:

Kiitos Kiehisistä, Tuomo!

Hieno sarja, upeaa että Kiehisinä Saariselän ja Kiilopään historia on nyt tallessa. Ja monet tunnelmatkin. Samat joita itsekin saanut retkillään kokea, v.1970 alkaen, unohtumattomimpina ensimmäinen retki, elokuinen viikon yksinvaellus Kiilopäältä Anterinmukkaan sekä viikon häävaellus Luirojärvelle ja Sokostille ruska-aikaan, juuri Kemppisen suosittamaan. Jännittävimpänä erähiihto Kemihaaralta Kiilopäälle kevään jo hupenevilla hangilla. Kiitos, Tuomo, myös pitkästä työrupeamastasi Kiilopään kehittämiseksi, sen tuloksista saamme nauttia kaikki.

- 17.03.2019

Saariselkä - rauhallisen nautiskelijan paratiisi

Luin Lumikurun juuri 1. kerran. Todella mainio teos, joka imaisi mielikuvissa uudestaan Saariselälle. Kerran Luiron itäpuolella käyneenä, ja muutaman kerran länsipuolella, tuli jos mahdollista vieläkin suurempi kaipuu sinne.

- 09.03.2019

Luettu

Lumikurun ja pari muutakin olen lukenut kauan kauan sitten.

- 09.03.2019

Kemppisen kirjat ja kuvt tekivät lähtemättömän kaipuun Lappiin

Yrjö Kokon ja Paulaharjun kirjojen lisäksi Kemppisen kirjat saivat 50-luvulla Lapin kuumeeni nousemaan. Ja vuosikymmentenkin jälkeen se edelleen on korkealla. Lappissa, Pohjois-Norjassa ja Ruotsissa olen vaelatanut ja kokenu unohtumattomia hetkiä. Kemmpisen kirjat ovat kunniapaikalla eräkämpälläni Enontekiöllä. Kiitos Kullervo, Yrjö ja Samuli, jotka sytytitte tämän kaipuun.

- 07.03.2019

Poropolku kutsuu

Sähköläskipyörä on erämaan putkikameli.

- 06.03.2019

Huolto tarvitsee ajopelejä.

Tarvitaan yllättävän paljon moottoriajoneuvoja, jotta puuhuolto toimii ja WCt saadaan tyhjiksi.
Kemppinen aikaan ja vielä 1980-luvulla puut otettiin kämppien lähistöltä ja vessat tyhjennettiin kompostikasoihin. Nyt ei niin käy ja se tuo liikennettä... mutta ei häiritsevästi.

- 06.03.2019

KEMPPISEN KANSSA LUMIKURUN MAISEMISSA

KIITOS, OLIPA KIVA LUKEA..

- 06.03.2019

Tuhoutuuko Kemppisen paratiisi?

Mönkijäurat ja skiidupörräys ? Lisääntyvä halu päästä puistoon jollain ajopelillä.
Metsähallitus antaa periksi vaatimuksille. Ei hyvältä näytä.

- 06.03.2019

Arkisto

  • maaliskuu >

  • Kemppisen kanssa Lumikurun maisemissa
  • helmikuu >

  • Kiehiset 50 vuotta sitten
  • Taidetta valokuvaten
  • Lumikengät löydettiin Kiilopäällä
  • Kiilopää – Suomen Ladun keskus
  • tammikuu >

  • Kuuden kurun kierros
  • Retkeilyväen kädenlyönti poromiehille ja -naisille
  • Ihmeelliset eläintarinat Kiilopäällä
  • Varo lumivyöryä myös Saariselän tuntureilla
  • Koilliskairaan retkeilyalue vai kansallispuisto?
  • joulukuu >

  • Uusi vuosi Kiilopäällä
  • Ratkaiseeko toiminta vai jäsenmäärä – vai Kiilopää?
  • Toimittajien sankka joukko Kiilopäällä
  • Lapin kuumetta vai peräti Lapin hulluutta?
  • marraskuu >

  • Miksi terveysprofessori halusi makuulle Kiilopään jäiseen puroon?
  • Retkeilyvarusteet laajoissa testeissä
  • Suomen suurimmat pipokaupat
  • Lapissa tarvitaan tekijöitä
  • lokakuu >

  • Koekeskus Kiilopää
  • Haku-Veikon kanssa eksyksissä
  • Hostellikin Kiilopäällä
  • Kovaa kilpaa tunturissa
  • Älä jätä jätettä
  • syyskuu >

  • Autiotupien säännöistä sekä ohjeita että väittelyä
  • Susivihkiäiset Kiilopäällä
  • Terveydeksi!
  • Luonnollisia ihmeitä Kiilopäällä
  • elokuu >

  • Suomen suosituin tunturikeskus – Kiilopää
  • Lapset ja nuoret Kiilopäätä valloittamassa
  • Ilmaista majoitusta Kiilopäällä!
  • Ehdottomasti Jäämerelle!
  • Suomen ensimmäinen maastopyöräkeskus syntyy
  • heinäkuu >

  • Portti Urho Kekkosen kansallispuistoon
  • Kohuttu tie
  • Motoristit ja Caravaanarit Kiilopäällä
  • Kiilopää ilman itikoita?
  • kesäkuu >

  • Juhlaleiripäivät Kiilopäällä
  • Juhannusyö on täynnä taikaa
  • Vanha vaellusreitti
  • Kokoontumiskivi
  • toukokuu >

  • Ronskit jäljet kansallispuistoon
  • Kiilopään opaskoulutuksesta
  • Tunturivaellukset olleet tiivistä kouluttamista
  • Suomen ensimmäiset matkailu- ja retkeilyoppaat valmistuivat Kiilopäällä
  • Kiilopään verkostoituminen eduskunnan kanssa
  • huhtikuu >

  • Hiihtokokouksia ja esityksiä kansallispuistolle
  • Mitä mukaan Lapin hiihtovaellukselle?
  • Lomaviikko vai ahkio- tai rinkkaretki
  • Saariselän vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyi Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Tunturivaeltajan viisi käskyä
  • Kiilopään uskollisia ystäviä – Kaikkialla maailmassa
  • Hiihdetään Kiilopäälle
  • Kiilopään ultramaraton vaatii kuntoa ja taitoa
  • helmikuu >

  • Lumenveisto tuli Lappiin SM-kilpailujen myötä
  • Arktisen rakentamisen maailmanennätys
  • Saariselän Sanomista oli apua tunturissa
  • Saariselän sää yllättää hiihtäjät
  • tammikuu >

  • Tehdään mitä vaan, mutta Kiilopäätä ei suljeta
  • Paljon kysymyksiä ja väitteitä Dominickista
  • Kilpailu- ja seikkailuhenki sai yliotteen Dominickistä, osa 3/4
  • Dominick Saariselän ja Suomen Lapin markkinoijana, osa 2/4
  • Dominick lisäsi vauhtia Saariselällä, osa 1/4
  • joulukuu >

  • Kiilopää eli ”Paljaslaki” on vaihtanut usein nimeään
  • Miksi Kiilopään joulupukilla on naamari?
  • Tunturikuolemat ovat järkyttäneet
  • Savusauna on pyhä paikka
  • marraskuu >

  • Suomen Ladun vuosikokous Kiilopäällä
  • Lappi ja Kiilopää on oiva juhlapaikka
  • Tunturipalvelut kehittyneet Lapissa
  • Opastusta kansallispuistoon: Saariselältä, Tankavaarasta vaiko Kiilopäältä?
  • Miksi Ranskan ampumahiihto on huipulla?
  • lokakuu >

  • Ensilumen hiihdot – näin minä olen kokenut
  • Saariselän latujen valaisu
  • Ensilumien hiihtokeskus syntyi
  • Tunturiluudalla oli töitä
  • syyskuu >

  • Erävaelluskisat Kiilopään ja Saariselän markkinoimiseksi
  • Maurin päivänä Kiilopäällä
  • Saariselän tuhoisin tulipalo
  • Mikä ihmeen lahjoittajataulu?
  • elokuu >

  • Lappi on yhdistänyt monta pariskuntaa
  • Saariselän paras kämppä
  • Sompio – Saariselän suurin nuorisotapahtuma
  • Tansanialaiset töissä UK-kansallispuistossa
  • Hulluista ideoista hyviäkin tuotteita
  • heinäkuu >

  • Tunturimajat-lomaosakkeet oli uusi ladunavaus
  • Suositut esiintyvät taiteilijat Kiilopäällä
  • Useita sävellyksiä syntynyt Kiilopäällä
  • Kiilopää innostaa luovuuteen
  • kesäkuu >

  • Taiteilija-talonmies Olavi Kero luonnontulkitsijana
  • Tasa-arvoista opastusta Kiilopäällä
  • Aapo oli ”hitaasti lämpenevää sorttia”
  • Karhu-Aulis Kiilopäällä
  • toukokuu >

  • Ladun avaaminen Kiilopäällä alkoi 1963
  • Moni johtaja koki Kiilopään kovaksi haasteeksi
  • Haasteellinen tehtävä: Kiilopään johtaja
  • Aslakin jutut värittäneet Kiilopäätä sen alkumetreistä alkaen
  • Latuyhdistykset laajentamassa Lapin talvisesonkia
  • huhtikuu >

  • Luppo-Matti (1936-2003)
  • Suomun Ruoktu toimi jo Lönnrotin aikana majapaikkana
  • UKK aloitti presidenttien hiihdot Kiilopäällä
  • maaliskuu >

  • Imatran Lapinkävijät Saariselän pioneereina