Urho Kekkosen kansallispuiston säännöt ja kestävä retkeily
Kansallispuiston suosituimmat osat eli Saariselän, Kiilopään ja Tankavaaran lähialueet sekä kaakkoiskulmassa Nuorttijokivarsi, ovat retkeily- ja luontomatkailuvyöhykettä, jossa leiriytyminen ja tulenteko on sallittua vain tupien, laavujen ja tulipaikkojen luona.
Muu puisto, samoin kuin Kemihaaran erämaa-alue, on syrjävyöhykettä, jossa teltanpaikkansa saa valita vapaasti ja jopa tehdä pienen oksanuotion, jos osaa tehdä sen paloturvallisesti ja jälkiä jättämättä. Syrjävyöhykkeen sisällä ovat Paratiisikurun, Lumikurun, Suomujokivarren kolttakenttien sekä Raja-Joosepin museoidun pihapiirin rajoitusvyöhykkeet, joissa ei saa telttailla tai tulistella.
Koivujen kyljistä ei saa repiä tuohta tai ottaa polttopuuta elävistä puista. Jos suositulla alueella kulkee merkitty retkipolku, käytä sitä. Kulje polun keskivaiheilla, älä etsi kivettömämpiä askeleen sijoja polun reunoilta, jottet levennä polkua eli aiheuta eroosiota. Monen tunturin laelle on kasattu kivitorneja. Anna niiden olla, mutta älä kasaa niitä korkeammiksi.
Onkia kansallispuistossa saa joissakin lammissa, mutta jokivesistöt ja suurin osa järvistä kuuluu kalastusrajoitusten piiriin eli niissä kalastukseen on ostettava lupa.
Sompion luonnonpuistossa liikkuminen on kokonaan kielletty merkittyjen reittien ulkopuolella ympäri vuoden. Leiriytyminen on sallittua vain Sompiojärven kodan tuntumassa. Tulet saa tehdä vain Sompiojärven kodalla, Pyhä-Nattasen päivätuvassa, Nalijoen laavulla ja Terävä-Nattasen tulipaikalla. Luonnonpuistossa myös sienten, marjojen ja kasvien poimiminen on kiellettyä. Kalastus on kiellettyä Sompiojärveä lukuun ottamatta.
Rajavyöhykkeelle ei saa mennä ilman rajavartiolaitoksen myöntämää lupaa. UK-puisto rajautuu idässä Venäjän rajaan. Rajan läheisyydessä on pari kolme kilometriä leveä rajavyöhyke, joka on merkitty kartoille ja maastoon. Korvatunturin huippu sijaitsee rajavyöhykkeellä. Sinne päästäkseen tarvitsee luvan, jonka myöntöperusteeksi riittää silkka retkeilyn halu. Lupa on hankittava etukäteen: raja.fi. Muuten rajavyöhykkeen takarajan keltaisten merkkien itäpuolelle ei retkeilijällä ole asiaa.
