KIILOPÄÄN HUIPUTUS

4 km | keskivaativa

Kiilopään huipulle johtaa sorastettu ja porrastettu reitti. Polku on rakennettu helpoksi, mutta koska nousua on yli kaksisataa metriä, fyysistä rasitusta kertyy. Kuljethan lumettomana aikana vain merkittyä polkua, jotta herkkä tunturimaasto ei kuluisi.

Alle kilometrin patikoinnin jälkeen tullaan koivikon rajaan, jossa luonnon tasanteella seisoo korkea toteemipaalu. Tälle paikalle pystytettiin vanhaa kalajumalaa, lappalaisten seitaa muistuttava paalu alun perin partiolaisten Sompio-suurleirillä vuonna 1970. Leirin johtajana toimi Kullervo Kemppinen. Nykyinen paalu on pystytetty kaatuneen tilalle vuonna 1990.

Porrastetulla osuudella on levähdyspenkkejä sopivin välimatkoin. Huipun itäreunalla on maisemapenkki, josta aukeaa upea maisema Urho Kekkosen kansallispuiston sydänosiin, tunturien vetovoimaiseen aallokkoon. Kiilopää on ympäristönsä korkein tunturi. Kiilopään 546 metriä ylittyy vasta Lupukkapäällä, Sokostilla ja muilla Luirojärveä ympäröivillä tuntureilla. Penkillä on hyvä haaveilla tulevista vaelluksista esimerkiksi Sokostin, Vongoivan ja Kuikkapään suunnille. Toisaalta Kiilopäältä näkyy myös Nattasille. Kaksi ylös suippenevaa vierekkäistä tunturia tunnistaa joka ilmansuunnasta.

Laella oleva kivitorni ei ole mikä tahansa turistien kasaama korkeimman kohdan merkkikummeli. Latomus on alun perin lapinkylien välinen rajapiste, joka sittemmin toimi myös valtakunnanrajana ja sillä on ikää yli 500 vuotta. Kiilopään huipulla on ollut myös kolmiomittauksen tähystysmerkki, joka on pystytetty 1900-luvun alussa. Tämä tähystysmerkki on ilmeisesti rakennettu valtarajan merkkiviitan rauniolle. Sekä lapinkylien ja valtakunnan rajapyykki että maanmittauksen tähystysmerkki ovat olleet säännöllisen muotoisia, pari metriä korkeita torneja. Nykyään Kiilopään korkeimmalla kohdalla on epämääräisemmän muotoinen kivikasa, jonka juurella on paljon leviteltyjä kiviä.

Matka Suomen Latu Kiilopään pihasta tunturin huipulle ja samaa reittiä takaisin tuottaa neljä kilometriä käveltävää.